Asevientikiellon osittainen purku jatkuu Somaliassa

Amnesty International on arvostellut turvallisuusneuvoston päätöstä. Järjestön mukaan pienaseiden pääsy markkinoille on nostanut siviiliuhrien määrää selvästi.

Ulkomaat
Palomiehiä sammuttelee kytevää autoa
Pelastusviranomaisia autopommim räjähdyspaikalla Mogadishussa, Somaliassa 27. helmikuuta 2014.Said Yusuf Warsame / EPA

YK:n turvallisuusneuvosto on päättänyt jatkaa Somalian valtion asekauppakiellon osittaista purkua. Turvallisuusneuvosto oli asiasta yksimielinen äänestyksessä keskiviikkona.

Viennin sallimisen tarkoituksena on parantaa 2013 valtaan astuneen ja kansainvälisesti hyväksytyn Somalian liittovaltion hallituksen ja sen alaisuudessa toimivan Somalian armeijan toimintakykyä.

Somalia on ollut sisällissodan vuoksi täydessä asekauppakiellossa vuodesta 1992.

Kevyiden aseiden vienti Somaliaan hyväksyttiin vuoden ajaksi maaliskuussa 2013. Keskiviikkoinen päätös on voimassa 25. lokakuuta asti, jolloin jatkosta päätetään uudelleen.

Tällä hetkellä Somalian turvallisuustilannetta ylläpitää Afrikan unionin alaisuudessa toimiva reilun 22 000 sotilaan operaatio AMISOM.

Siihen joukkoja ovat lähettäneet Uganda, Kenia, Burundi, Djibouti, Sierra Leone ja vastikään 4 000 sotilasta operaatioon liittänyt Etiopia. Lisäksi poliisioperaatioon ovat osallistuneet Ghana ja Nigeria.

Aseita epäillään välitetyn al-Shabaabille

Keski- ja Etelä-Somalian hallinto on pirstaloitunut. Heikon keskushallituksen lisäksi valtaa pitävät alueelliset toimijat sotilaallisine joukkoineen sekä al-Qaidaan linkittynyt ja terroristiryhmäksi määritelty al-Shabaab.

Suurimman turvallisuusuhan muodostaa juuri al-Shabaab, joka on kuluneiden parin vuoden merkittävistä tappioista ja aluemenetyksistä huolimatta viime viikkoina onnistunut useassa pommi-iskussa pääkaupungissa Mogadishussa.

Esimerkiksi al-Shabaabin iskussa presidentinlinnaan kuoli muun muassa pääministerin kansliapäällikkö.

Turvallisuusneuvosto jatkoi asekauppakiellon osittaista purkua siitäkin huolimatta, että YK:n Somalian ja Eritrean monitorointiryhmä esitti helmikuisessa raportissaan huolensa aseiden katoamisesta. Aseita oletetaan päätyneen pimeille asemarkkinoille.

Raportissa oli myös vakavampi syytös. Monitorointiryhmän mukaan eräät hallituksen jäsenet olisivat lähettäneet aseita omien klaaniensa jäsenille vahvistaakseen klaaninsa asemaa alueellisissa konflikteissa. Lisäksi erään presidentin neuvonantajan epäillään kanavoineen aseita al-Shabaabille. Todisteita syytöksille ei raportissa julkistettu.

Riippuvuus AMISOMista asettaa paineita

Turvallisuusneuvoston päätöstä on kritisoinut muun muassa Amnesty International. Sen mukaan pienaseiden pääsy markkinoille on lisännyt merkittävästi siviilikuolonuhreja vientikiellon osittaisen purun jälkeen vuosi sitten. Aseviennillä on myös mahdollisia vaikutuksia alueen vakauteen, sillä maan rajat erityisesti Kenian ja Etiopian kanssa ovat huonosti kontrolloidut.

Pienaseiden viennin jatkolle asettaa kuitenkin suurta painetta se, että ilman armeijan parempaa varustelua tulee valtio pysymään riippuvaisena AMISOMin joukoista. Joukkoja lähettäneet maat pyrkivät viemään kalliin operaation päätökseen mahdollisimman nopeasti.

Ongelmista johtuen asevientiä valvotaan lokakuussa tehtävään uuteen päätökseen asti tarkemmin kuin kuluneen vuoden aikana.

Turvallisuusneuvoston määräysten mukaan asekuormiin tulee viisi päivää ennen lähetystä liittää tiedot asetyypeistä ja määristä, tuottajista sekä vastaanottajista. Lisäksi Somalian hallitus on määrätty raportoimaan entistä tarkemmin aseiden säilytyksestä, ylläpidosta ja jakelusta.

Eero Wahlstedt
Kirjoittaja on Somalimaassa asuva tutkija