yle.fi-etusivu

Miksi joku sairastaa aina ja toinen ei saa flunssaa koskaan? – Asiantuntija vastaa

Välttelemällä sairastavia lapsia, urheilemalla tai syömällä vitamiineja puolustuskykyään voi yrittää parantaa. Taudinaiheuttajilta suojaava elimistön torjuntajärjestelmä on kuitenkin niin monimutkainen, että sairastuminen tai terveenä pysyminen vaikuttaa välillä lähes arpapeliltä.

Kotimaa
Viruspuolustus
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Taistelu viruksia ja bakteereita vastaan käy flunssakautena vilkkaana: elimistön puolustussolut yrittävät kaikin voimin torjua tautia aiheuttavia mikrobeja. Nämä puolustussolut tappavat viruksia tai bakteereja ja tuottavat vasta-aineita, jonka avulla samat taudinaiheuttajat voidaan myöhemmin tunnistaa. Toisinaan taistelu voitetaan, toisinaan hävitään.

– Puolustusjärjestelmän voisi rinnastaa armeijan eri osiin: on rajavartiolaitos, ilmavoimat, merivoimat ja maavoimat. Puolustusjärjestelmä koostuu siis monenlaisista eri osista, selittää Hyksin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvinen.

Puolustusjärjestelmän toiminta on niin monimutkaista, että esimerkiksi verikokeella ei voi selvittää, onko ihmisellä hyvä vai huono puolustusjärjestelmä eli vastustustuskyky. Pelkkä puolustussolujen määrän tai niiden alatyyppien tutkiminen ei vielä paljasta sitä, kuinka hyvin ihminen pystyy puolustautumaan pöpöjä vastaan ja välttämään vaikkapa flunssat.

– Sitä ei pysty verikokeella tutkimaan. Puolustusjärjestelmän rakenne on niin moninainen ja siellä on niin paljon sellaisia varmistavia tekijöitä, että siellä on harvoin yhtä yksittäistä tekijää, joka sen selttäisi.

– Asian voisi rinnastaa siihen, että jos laskemme montako autoa kulkee jollakin tieosuudella päivässä, se kertoo autojen määrän muttei sitä, sattuuko jossakin onnettomuus joskus.

Järvisen mukaan verikokeilla löydetään ainoastaan vaikeat synnynnäiset puolustusjärjestelmän poikkeavuudet. Jos näitä on, infektioiden määrä ja laatu poikkeavat huomattavasti normaalista. Tutkimusmenetelmät eivät ole niin kehittyneitä, että osattaisiin sanoa, mistä erot tavallisten ihmisten sairastavuudessa johtuvat.

– Yleisesti voi sanoa, että kaikilla erityyppisillä taudinaiheuttajilla on omanlaisensa puolustusmekanimit. Viruksia vastaan puolustusmekanismit ovat erilaisia kuin bakteereille. Sitten on vielä parasiittitaudit eli alkueläin- ja matotaudit, joissa elimistön puolustusjärjestelmä toimii eri tavoin.

Flunssahyökkäys virukset.

Vastustuskyky vauvana ja vanhana heikommillaan

Paitsi että tämä luonnollinen puolustusjärjestelmä toimii toisilla heikommin ja toisilla paremmin, vastustuskyky vaihtelee myös eri ikäkausina samalla ihmisellä.

Toisaalta vastustuskyvyn muutoksiin vaikuttaa luonnollinen vastustuskyky ja sen muutos iän myötä, toisaalta puolustusjärjestelmän oppiminen torjumaan tiettyjä pöpöjä. Opitussa puolustusjärjestelmässä tiettyjä mikrobeja torjuvat muun muassa T-solut ja toisaalta vasta-aineita tuottavat B-solut. Nämä ovat erikoistuneita veren valkosoluja.

– Kun on sairastanut jonkun taudin, elimistö muodostaa vastustuskyvyn ja muistin kyseiselle sairastetulle infektiolle. Eli kun sama taudinaiheuttaja kohdataan uudestaan, niin silloin on jo olemassa puolustuskykyä sitä kohtaan.

Taudinaiheuttajat saattavat myös muuntua. Influenssa on tyyppiesimerkki siitä, että se muuntaa ominaisuuksiaan lähes joka vuosi, eli aikaisemmin sairastettu tauti tai rokotus ei anna enää välttämättä suojaa muuntunutta taudinaiheuttajaa vastaan.

– Osa vastustuskyvystä on siis immuunijärjestelmän oppimista. Sitähän lapset tekevät jatkuvasti: he sairastavat paljon, ja immuunijärjestelmä oppii ja kehittää vastustuskykyä eri taudinaiheuttajia vastaan.

Tarkkaan ei siis tiedetä, kuinka paljon erot sairastamisen määrässä riippuvat opitun vastustuskyvyn eroista ja miltä osin synnynnäisistä immuunijärjestelmän toiminnan eroista. Joka tapauksessa sairastumisherkkyydessä on yksilöllisiä eroja.

– Se johtuu mitä ilmeisimmin jonkinlaisesta elimistön oman puolustusjärjestelmän toiminnan ja rakenteen eroista.

Ikääntymisen myötä immuunijärjestelmän toiminta heikkenee. Vanhuksille ei välttämättä tule hengitystieinfektioita nuorempia enemmän, mutta esimerkiksi vuosikausia kurissa pysynyt tuberkuloosi-infektio saattaa aktivoitua, kun ikää tulee lisää. Silloin puolustusjärjestelmä ei pidäkään tautia enää kurissa.

– Jotain ikääntyessä puolustusjärjestelmässä tapahtuu, mutta emme tarkkaan tiedä, mistä se johtuu.

Pikkuvauvoilla taas ei oma vastustuskyky ole vielä kehittynyt, mutta ensimmäiset kuukaudet vauvat käyttävät äidiltä istukan kauttasaamiansa vasta-aineita. Äidiltä saadut vasta-aineet säilyvät ensimmäisten elinkuukausien ajan ja antavat vastasyntyneelle suojaa.

Myös äidinmaidossa on vasta-aineita, ja pikkulasten suolisto päästää niitä enemmän lävitse. Eli pikkulapset ovat riippuvaisia äidiltä saadusta vastustuskyvystä, kertoo Asko Järvinen.

– Puolen vuoden iässä vauvat ovat heikoimmillaan, koska silloin vasta-aineita on niukimmin: heidän oma vasta-ainetuotantonsa ei ole vielä kunnolla käynnistynyt, mutta äidiltä saadut vasta-aineet ovat jo kadonneet.

Flunssahyökkäys T-solut

Vastustuskykyään voi yrittää parantaa eri konstein

Luonnollisen vastustuskyvyn testaaminen vaikkapa verikokeella on mahdotonta, eikä oman vastustuskyvyn tasoa voi siis tietää muuten kuin arvioimalla oman kokemuksensa kautta. Vastustuskykyä voi kuitenkin yrittää parantaa erinäisillä keinoilla – asiantuntija ei tosin osaa sanoa, kuinka paljon ne lopulta vaikuttavat.

– Virustauti, joka taudin aiheuttaa, saadaan ympäristöstä. Tavallisimmissa ihmisen rempoissa eli flunssissa, hengitystieinfektioissa ja ripuleissa on aika lyhyt inkubaatioaika, eli viruksen tartunnasta taudin syntymiseen kestää päivä tai muutamia päiviä oireiden alkuun. Jos tartunnan aikaan on lisäksi tekijöitä, jotka edesauttavat taudin syntymistä, kuten stressi, kylmettyminen tai vaikka urheilijan ylikunto, niin silloin tauti syntyy todennäköisemmin.

1. Karta lapsilaumoja!

Jos epäilee itsellään huonoa vastustuskykyä, kannattaa välttää lapsia: lapset sairastavat monin verroin enemmän kuin aikuiset. Lapsilla voi olla kahdeksankin hengitystieinfektiota vuodessa, kun niitä on aikuisilla kahdesta neljään.

– Yleensä voi sanoa että varsinkin virusinfektioon sairastuminen on aina kahden kauppa. Toisaalta siihen vaikuttaa ympäristössä tarjolla olevien infektioiden määrä ja toisaalta yksilöllinen herkkyys infektioon sairastumiseen. Eli jos ympäristössä on paljon tarjolla näitä taudin aiheuttajia, niin silloin sairastetaan enemmän.

Järvisen mukaan tyyppiesimerkki ovat pienten lasten vanhemmat, jotka alkavat sairastaa enemmän, kun lapset menevät päivähoitoon. Sairastaminen alkaa taas vähentyä sitä mukaa kuin lapset kasvavat.

– Toinen esimerkki on päiväkotiin töihin menevä ihminen, joka töihin mennessään alkaa sairastaa enemmän kuin aiemmin.

Saako opettaja tai lastenhoitaja niin paljon tauteja, että puolustuskyky paranee sen vuoksi ajan myötä? Osalla näin varmasti on, mutta Järvinen arvelee, että lastenhoitotehtävistä karsiutuvat heikoimmat.

– Lastentarhoissa tai pikkulasten kanssa työskentelevät tulevat vastustuskykyisiksi osalle taudeista, eivätkä he sairastu enää niin helposti. Toisaalta kuvittelisin, että alalta ja tehtävistä karsiutuvat sellaiset, jotka sairastavat jatkuvasti. Työ saattaa tulla liian rankaksi, jos oma puolustusjärjestelmä ei pysty muodostamaan vastustuskykyä.

2. Pese kädet!

Vaikka käsien pesemisen tärkeyden toistaminen saattaa kuulostaa jankkaamiselta, hygienian tehoa sairauksien välttämiseen ei voi kiistää. Yleinen hygieniataso vähentää sairastamista.

– Tiedämme, että yleistä hygieniatasoa parantamalla, jopa xylitol-purukumilla ja lasten käsien pesulla päiväkodissa vähennetään sairastavuutta. Samalla vähennetään myös päiväkotilasten vanhempien sairastavuutta.

Järvinen kertoo, että myös päiväkotiryhmiä pienentämällä vähennetään infektiotarjontaa, jolloin lapset sairastavat vähemmän. Sairastaminen on aina sairastumisherkkyyden ja toisaalta tarjolla olevien taudunaiheuttajien määrän yhteisvaikutusta.

– Esimerkiksi alhaisen hygieniatason maissa sairastetaan ripulitauteja enemmän kuin meillä, koska siellä pyörii bakteeriripuleita ja todennäköisesti myös viruksia enemmän kuin meillä.

3. Älä tupakoi!

Tupakalla on monia vaikutuksia vastustuskyvyn heikentymiseen. Ylilääkäri Asko Järvinen listaa niistä joitakin.

– Tupakointi vaikuttaa kudosten hapetukseen. Jos hapensaanti on kudoksissa heikentynyt, niissä voi helposti syntyä infektio. Pitkään jatkuessaan tupakointi vaikuttaa myös verenkiertoon, mikä voi aiheuttaa valtimonkovetustautia.

Lisäksi tupakointi kuivattaa limakalvoja, jolloin limakalvon kunto heikkenee. Esimerkiksi hengitystieviruksilla on paremmat olosuhteet silloin, kun limakalvon kunto on heikompi.

– Pitkään jatkuessaan tupakointi alkaa aiheuttaa pysyviä keuhkomuutoksia, kuten keuhkolaajentumaa ja -ahtaumaa, jotka lisäävät alttiutta keuhkoinfektioille.

4. Syö vitamiineja ja sinkkiä – mutta ei liikaa!

Elimistön puolustussolut tarvitsevat vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita toimiakseen. Vaikka ne ovat soluille elintärkeitä, niin liiallisesta popsimisesta ei ole hyötyä, vaan siitä voi olla jopa haittaa.

– Jos näistä aineista on selkeä puute, silloin puolustussolujen toiminta voi olla heikentynyttä. Esimerkiksi merkittävä vitamiinipuutos voi johtaa siihen, että vasta-aineita ei muodostu samalla tavalla tai niiden toiminta on poikkeavaa.

Puolustussolut tarvitsevat toiminnalleen tiettyjä hivenaineita ja kivennäisaineita. Ne ovat tavallaan puolustussolujen toimintaa tehostavia tai toiminnassa tarvittavia aineita, selventää Järvinen.

– Monet puolustusjärjestelmän eri soluista vaativat tietyn määrän eri vitamiineja toimiakseen. Puolustussolut tarvitsevat niitä, mutta jos vitamiinia on riittävästi, lisävitamiinit eivät enää paranna puolustuskykyä.

Järvisen mukaan ongelmia syntyy lähinnä siitä, jos jostain vitamiinista tai hivenaineesta on puutetta. Sellaisia ovat ainakin ainakin B-12- ja D-vitamiinit, sinkki ja seleeni, joiden saantiin liitetyt ongelmat saattavat tuottaa infektioherkkyyttä.

– C-vitamiinin tehoa on tutkittu paljon. Selkein näyttö siitä on urheilijoilla, joilla C-vitamiinista saattaisi olla hyötyä taudin ehkäisyssä ja jossain määrin myös paranemisessa. Useimmat tavalliset ihmiset saavat C-vitaminia riittävästi. Selkeää näyttöä C-vitamiinin lisäämisen hyödystä ei minun käsitykseni mukaan ole, kertoo Järvinen.

Järvinen nostaa esiin erityisesti sinkin, jolla saattaa olla vaikutusta elimistön puolustusjärjestelmään.

– Sinkkiä saa osasta viljatuotteita. Meillä sinkin saanti pitäisi olla kohtalaisen turvattua, mutta se on yksi sellainen aine, jota on varovaisesti suositeltu niille, joilla on hirveästi infektoita. Nyt mietitään, voisiko C- ja D-vitamiinin sekä sinkin määrää hieman lisäämällä vähentää jossain määrin infektiosairastavuutta.

Järvisen mukaan selkeää tutkimusnäyttöä näiden aineiden vaikutuksesta ei ole, vaan hypoteeseja on tehty sen perusteella, millaisia vaikutuksia niillä on puolustusjärjestelmän toimintaan. Sinkkiäkään ei kuitenkaan tarvitse vetää purkkitolkulla.

– Käsitykseni mukaan suomalaisesta ruokavaliosta pitäisi sinkkiä saada riittävästi.

5. Älä palellu!

Ennen vanhaan uskottiin, että itsensä palelluttaminen aiheuttaa flunssaa. Jossain vaiheessa väitettiin, että paleltuminen ei vaikutakaan flunssan puhkeamiseen. Ylilääkäri Järvisen mukaan nyt on jälleen todistettu, että kylmettyminen altistaa hengitystieinfektion puhkeamiselle.

– Aikaisemmin tehtiin kokeellisia tutkimuksia, joissa ihmisiä kylmetettiin ja katsottiin, sairastuvatko he. Kun he eivät sairastuneet kylmettymisestä huolimatta, katsottiin, että vanha kansaviisaus ei ollut totta. Mutta kyllä kylmettymisellä merkitystä sairastumisen kannalta on, Järvinen vakuuttaa nyt.

6. Urheile ja ulkoile – mutta älä liikaa!

Liikkumisen ja ulkoilun tiedetään parantavan vastustuskykyä, mutta kuinka paljon, sitäkään ei osata tarkkaan sanoa. Asiantuntijan mukaan överkiksi ei kannata vetää: ylikunto lisää riskiä sairastua.

– Liikunta avaa keuhkojen huonommin hapettuvia osia sekä lisää hengitysteiden ja rintakehän liikkuvuutta, jolloin sinne jää vähemmän huonosti hapettuvia paikkoja, joissa infektiot eli virukset tai baketeerit voisivat lymyillä, Järvinen selittää kuntoilun vaikutuksia.

Liikunta myös lisää limantuottoa hengitysteissä, mikä taas poistaa taudinaiheuttajia, viruksia ja bakteereita ja sitä kautta vähentää infektioriskiä. Lisäksi se aiheuttaa muutoksia puolustussolujen määrissä ja vaikuttaa puolustussolujen toimintaan.

Paitsi että liikunta lisää lihasmassaa ja parantaa verenkiertoa, se aktivoi myös puolustussoluja. Järvisen mukaan liikunta voi jossain määrin vahvistaa puolustuskykyä.

– Mutta sitten tiedämme myös, että huippu-urheilijat, jotka rasittavat elimistöään voimakkaasti, sairastavat enemmän kuin tavallinen väestö. Kun liikunnan määrä menee kovin runsaaksi, niin se rupeaa todennäköisesti lisäämään sairastavuutta. Liikunnalla siis on vaikutusta, mutta kokonaisvaikutusta ei tunneta, summaa Järvinen.

Ulkoilun suotuisat vaikutukset vastustuskykyyn liittynevät ylilääkärin mukaan samoihin seikkoihin kuin liikunnan vaikutukset: kunhan muistaa jälleen kohtuuden tässäkin asiassa.

– Ulkoilulla on varmaan samatyyppisiä vaikutuksia kuin kuntoilulla.

7. Älä stressaa – ainakaan liikaa!

Stressin vaikutus vastustuskykyyn on niin ikään kaksijakoinen. Toisaalta hyvä, vähäinen stressi voi olla hyväksi, mutta jos stressaa liikaa, voi sairastua herkemmin.

– On tutkittu, että stressi vaikuttaa jollakin tavalla immuunijärjestelmän solujen toimintaan. Myös kokemus kertoo, että usein ihminen sairastuu, kun stressi laukeaa. Minä en kuitenkaan tiedä, mistä se johtuu, Järvinen toteaa.

Tyypillinen on tilanne, jossa stressin laukeaminen johtaa hengitysiteinfektioon sairastumiseen.

– Stressihän on samanlainen asia, kun urheilijan ylikunto, jossa urheilija usein sairastuu hengitystieinfektioon.

Joskus kuulee yrittäjien tai vaikkapa esiintyvien taiteilijoiden sanovan, ettei heillä ole ollut mahdollisuutta tai aikaa sairastua vuosikausiin. Mitä sanoo tähän asiantuntija?

– Kyllä nuo puheet osittain saattavat pitää paikkansa. He ovat saattanet hoitaa pienimmät infektiot toiminnan ohessa, eivätkä ne ole kaataneet sänkyyn. He eivät siis ole lopettaneet töitään ja jääneet sairastamaan. Mutta jos on riittävän rajuoireinen tauti, joka nostaa voimakkaan kuumeen, niin ei ihminen silloin pysty arkirutiineistaan suoriutumaan.

Eli kuten lasten parissa työskentelevillä, myös muissa terveenä pysymistä vaativissa ammateissa hyvällä vastustustuskyvyllä varustetut pärjäävät – heikoimmat vaihtavat alaa.

– Eiköhän tuollaisiin ammatteihin ole valikoituneet ihmiset, joilla vastustukyky on hiukan parempi kuin muilla.

Flunssahyökkäys B-solut

Summa summarum: Miten elintavat vaikuttavat vastustuskykyyn?

Entäpä jos arvelee oman vastustuskykynsä olevan hyvä ja luottaa siihen, että oma puolustusjärjestelmä pystyy pitämään pöpöt loitolla? Kannattaako silloin pelata venäläistä rulettia terveydellään eli ottaa riskejä ja elää vaarallisesti?

Voisiko esimerkiksi elää epäterveellisesti, jos arvelee, että epäterveelliset elämäntavat kompensoituvat hyvällä luonnollisella vastustuskyvyllä? Tai toisinpäin: kuinka paljon hyvillä elintavoilla ja pöpöjen välttelyllä voi vaikuttaa omaan sairastumiseensa, jos vastustuskyy on huono?

– On hankala sanoa, miten paljon ihminen itse pystyy tasoittamaan huonoa tai hyvää vastustuskykyä. Varmaan aika iso osa vastustuskyvystä on luontaista herkyyttä ja toinen puoli on infektioiden tarjonta ympäristöstä. Eli luontainen, sisäsyntyinen herkkyys tai alttius infektioille kertoo sitä, miten herkästi sairastuu sanoo Hyksin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvinen.

– Kyllä se on kahden kauppaa aina.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Sähkökatkot

Sähkökatko lamautti maailman vilkkaimman lentokentän

Kotietsintä

Päätoimittajat hämmästelevät Viestikoekeskuksen tietovuotoon liittyvää kotietsintää: "Raju käänne, syytä olla huolissaan"

Lähdesuoja

Sanoman hallitus pyysi HS:ltä selvitystä tiedustelu-uutisoinnista

Lähdesuoja

HS: Poliisi teki kotietsinnän Viestikoekeskuksesta kirjoittaneen toimittajan kotiin