1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Ilmastonmuutos muuttaa maanviljelyä – biologiset riskit ja sään ääri-ilmiöt mietityttävät

Ilmastonmuutos muuttaa maanviljelyä Suomessa. Kasvukausi pitenee ja lämpösumma kasvaa. Myös erilaisten sään ääri-ilmiöiden ennustetaan yleistyvän. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen järjestämässä seminaarissa Hämeenlinnassa pohdittiin niitä asioita, joita maanviljelijät joutuvat huomioimaan työssään tulevaisuudessa.

luonto
Kyntökone pellolla.
Ville Välimäki / Yle

Ilmastonmuutos koskettaa läheisesti maatalousyrittäjiä. Asia mietityttää ja kysymyksiä tulevaisuudesta riittää. Viimeisten vuosikymmenien aikana keskilämpötilat Hämeessä ovat kohonneet noin puolitoista astetta. Varsinkin yölämpötilat ovat kohonneet. Muun muassa nämä asiat tuovat mukanaan monenlaisia uusia haasteita viljelijöiden arkeen.

– Ilmastonmuutokseen varautuminen on pitkänlinjan tekemistä ja sitä on vaikea konkretisoida, sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Sari Himanen.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on pitkänlinjan tekemistä.

Sari Himanen

Viljelijöitä mietityttävät eniten biologiset riskit ja mahdollisuudet eli esimerkiksi sääilmiöihin varautuminen.

– Minkälaista maanhoitoa, minkälaisia menetelmiä voitaisiin kehittää, että voitaisiin estää katovuosia ja voitaisiin varautua paremmin sääolojen vaihteluihin, Himanen kertoo.

Uusia tulonlähteitä tiloille

Tulevaisuudessa esimerkiksi maissi voi olla Suomessa merkittävä viljelykasvi. Uusien lajikkeiden ja vlijelymenetelmien lisäksi ilmastonmuutos voi tuoda myös uusia tulonlähteitä suomalaisille maatiloille.

– Monet viljelijät näkevät uusiutuvan energian tuottamisen uutena toimeentulon lähteenä, jos sitä edistetään järkevästi, arvioi MTT:n tutkija, projektikoordinaattori Riitta Savikko. Toimeentulon lähteinä nähdään myös erilaiset satovarmuutta parantavat keinot.

Toimeentulon lähteinä nähdään myös erilaiset satovarmuutta parantavat keinot.

Riitta Savikko

Savikko muistuttaa, että monet ilmastotoimet liittyvät ihan tavalliseen maatiloilla tehtävään työhön. Esimerkiksi viljelyn monipuolisuudella, kasvivuorotuksella ja vaikka seos- tai sekaviljelyllä voidaan ehkäistä kasvitauteja tai tuholaisia.

Maanviljely vuonna 2030

Hämeenlinnan Ilmastonmuutos ja maaseutu -tilaisuudessa oli mukana myös nuoria Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoita pohtimassa sitä, millainen tulevaisuuden maatila voisi olla. Nuoret visioivat maatilojen yhteistyön lisääntyvän, pienten maatilapuotien yleistyvän ja tilojen omien tuotteiden jalostuksen lisääntyvän.

– Ennen kaikkea ilmastonmuutos nähdään mahdollisuutena. Tietotekniikan ja teknologian määrä lisääntyy huomattavasti viljelijöiden apuna, arvioi opiskelija Oskari Virtanen HAMK:n maatalouselinkeinojen koulutusohjelmasta.

– Tulevaisuutta voi olla sekin, että suomalaista maatilaa ohjataan vaikka Saksasta käsin, koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo opiskelija Niklas Maisi HAMK:n maatalouselinkeinojen koulutusohjelmasta.

– Jonkinlainen muutos tulee varmasti tapahtumaan, mutta viljelijän kannalta se saattaa olla jopa hyvä asia, että se tuo enemmän mahdollisuuksia, mutta tuoko se sitten lisää ääripäitä ilmaston suhteen, niin sitä ei oikeastaan kukaan voi tietää, Virtanen pohtii. Hän muistuttaa, että uudet kasvit ja uudet mahdollisuudet ovat kuitenkin ihan tervetulleita Suomeen.

Jos evoluutiota vauhditetaan geenimanipulaation avulla, niin silloin saadaan tietysti uusia tuottavampia lajikkeita, mutta siihen liittyy myös tiettyjä uhkatekijöitä.

– Ne voivat syrjäyttää muita viljelylajikkeita, mutta luontoon levitessään ne voivat syrjäyttää myös luonnossa eläviä muita kuin viljelykasveja, Niklas Maisi sanoo. Eli pitää olla tarkkana miten gmo:ta käytetään.

Lue seuraavaksi