P-K:n luonnonsuojelupiirin raju väite: Luvattomilla haaskoilla salametsästystä, susilupia, petopelkoa ja koulukyydityksiä

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin tuore kannanotto sisältää rajuja väitteitä luvattomista haaskoista ja niiden seurauksista Tohmajärven Värtsilän alueella. Kannanoton mukaan alueella on pidetty asutuksen välittömässä läheisyydessä jo useamman vuoden ajan luvattomia haaskoja, joita on käytetty salametsästykseen, helpottamaan houkuteltujen "häirikkösusien" kaatolupien saamista ja lietsottu petopelkoa entisestään.

luonto
Karhu ja susi yhteisellä haaskalla erämaassa.
Yle

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri on julkistanut kannanoton, jossa esitetään rajuja väitteitä metsästäjien päänmenoksi Tohmajärven Värtsilän alueella.

Väitteiden ydin on, että lähellä asutusta jo useita vuosia pidetyillä luvattomilla haaskoilla on käytännössä helpotettu salametsästystä ja samalla lisätty tietoisesti suurpetovahinkoriskiä. Haaskoilla on tavattu laitonta eläinperäistä materiaalia, muun muassa lampaita ja nautoja.

Luonnonsuojelupiirin mukaan luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Haaskojen sivuseurauksena lisääntynyt petopelko on johtanut muun muassa koulukyydityksiin.

Lukuisat petohavainnot ovat mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemisen "muka häirikköyksilöiden ampumiseen".

Haaskat ovat myös hygieniariski. Kesäaikaan mädän haju leviää suotuisalla säällä pitkän matkan päähän, luonnonsuojelupiiri kuvailee julkilausumassaan.

Kaikki salametsästäjät seuroissa?

Kannanotossa todetaan ykskantaan, että kaikki salametsästäjät kuuluvat metsästysseuroihin.

- Suomen tiukasta aselupakäytännöstä seuraa, että kaikki salametsästäjät (poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa) ovat myös metsästysseuroihin kuuluvia järjestäytyneitä metsästäjiä. Salametsästyksen kitkeminen on siten ensisijaisesti metsästäjäjärjestöjen vastuulla. Tyhjien puheiden, ongelmien kiistämisen ja peittelyn tilalle tarvitaan tekoja, luonnonsuojelupiiri vaatii.

Luonnonsuojelupiiri esittää ratkaisuksi, että Värtsilän alueelle ei myönnetä tulevina vuosina haaskalupia ollenkaan. Lisäksi lähitulevaisuudessa mahdollisesti alueelle myönnettävät suurpetojen poikkeusluvat tulee asettaa tavallista tarkemman harkinnan alaisuuteen.

"Päivänselvä ongelma"

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä kertoo, että luvattomat haaskat ovat olleet jo vuosia päivänselvä ongelma Tohmajärven Värtsilän alueella. Pönkkä itse kävi maisemissa jo pari vuotta sitten eläinlääkärin kanssa katsomassa luvattomia haaskoja. Osan aikaa matkassa oli myös poliisi.

Kuolleita eläimiä oli kipattu pahimmillaan vain muutaman sadan metrin päähän rakennuksista.

Heikki Pönkkä

- Kuolleita eläimiä oli kipattu pahimmillaan vain muutaman sadan metrin päähän rakennuksista, Pönkkä muistelee.

Toiminnanjohtaja Pönkkä toteaa, että kaikkia luvattomia haaskoja ei välttämättä ole suunniteltu laittomuuksiin ja salametsästykseen, mutta niistä helposti tulee sellaisia.

Heikki Pönkkä myöntää, että luonnonsuojelupiirin kannanotto on jyrkkä. Rajan pinnassa eletään jo luonnostaan suurpetoalueella, joten tilannetta ei pidä ihmisten tietoisesti enää pahentaa.

- Ei ole provosoitu kertaakaan, mutta muutokset tulevat vain jäykimmän kautta.

Yksi mahdollinen haaska poliisin jatkoselvityksessä

Itä-Suomen poliisilaitokselta kerrotaan, että heille on tehty tänä talvena alueelta 6-9 ilmoitusta mahdollisesta luvattomasta haaskasta. Ilmoituksia on jätetty myös muualta Pohjois-Karjalasta.

Kaikki ilmoitetut paikat on käyty läpi, ja yhden osalta tehdään jatkoselvityksiä. Tässä vaiheessa kyseessä ei kuitenkaan ole rikostutkinta.

Poliisi muistuttaa, että ilmoitukset epäillyistä luvattomista haaskoista on tehtävä suoraan poliisille ja heti tuoreeltaan. Helmikuussa on hankala tutkia, onko paikalla ollut kesällä haaska.