Koe-eläinten käyttöä seurataan entistä tarkemmin

Koe-eläinten käyttöä seurataan aiempaa tarkemmin. Koe-eläintoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistui viime kesänä ja se velvoittaa muun muassa tilastoimaan jokaiselle eläimelle tehdyt kaikki toimenpiteet. Alan ammattilaiset pitävät uudistusta periaatteessa hyvänä, mutta sen pelätään myös vievän aikaa eläinten hyvinvoinnin varmistamiselta.

tiede
Rotta Oulun koe-eläinkeskuksessa
Yle / Sini Kervinen

Oulun koe-eläinkeskuksessa rottia, hiiriä ja muutamia muita koe-eläimiä on yli kymmenen tuhatta. Suurin osa niistä on geenimuunneltuja hiiriä.

- Ne toimivat pääasiassa erilaisina tautimalleina tai niiden avulla yritetään löytää tautien hoitokeinoja. Paljon tehdään myös perustutkimusta kuten aineenvaihduntatutkimusta, kertoo Oulun koe-eläinkeskuksen johtaja Hanna-Marja Voipio.

Eläinkokeen raja kulkee neulanpistossa tai siihen verrattavissa olevassa tuskassa tai kärsimyksessä. Esimerkiksi geenimuunnelluista hiiristä suurin osa elää aikansa, jonka jälkeen ne lopetetaan ja niiden kudokset kerätään talteen. Niitä ei luokitella eläinkokeissa käytetyiksi eläimiksi.

Vastaavanlaisia koe-eläinkeskuksia on Suomessa yhteensä neljä. Helsingissä toimiva keskus on niistä suurin, ja lisäksi pienempiä laitoksia on muutama. EU:n myötä uudistuneen lainsäädännön johdosta niissä tehtävää tutkimustyötä seurataan nyt yhä tarkemmin.

Tilastointi uudistuu

Jokainen koe-eläimelle tehty toimenpide, esimerkiksi neulanpisto, tilastoidaan. Tutkimuksen päätteeksi tehdään yhteenveto siitä, mitä eläin on elämänsä aikana kokenut. Muutoksen pelätään lisäävän huomattavasti tutkijoiden työmäärää, kun yksittäisessä tutkimuksessa saatetaan käyttää satoja koe-eläimiä.

Tilastot toimitetaan EU:hun, jossa saadaan selville eläinten kokonaismäärä ja se, minkä tyyppisissä töissä niitä käytetään.

- Periaatteessa uudistus on hyvä, mutta itse en osaa vielä ihan mieltää, onko tästä eläimelle todellista hyötyä. Mieluummin olisin nähnyt, että aika, vaiva ja raha käytetään ihan oikeasti sen eläimen hyvinvoinnin eteen. Nyt mennään EU:n säännöksillä, Voipio toteaa.

Rahoitusta kaivataan lisää

Lakiin kirjattujen periaatteiden mukaan eläinkokeet pitäisi aina pyrkiä tekemään paremmin, vähemmällä eläinmäärällä ja aina kun mahdollista, koko koe olisi korvattava jollakin toisella tutkimuksella. Panostusta kaivattaisiin Voipion mukaan enemmän juuri paremmin tekemiseen.

Itse en osaa vielä ihan mieltää, onko tästä eläimelle todellista hyötyä.

Hanna-Marja Voipio

- Siihen olisi hienoa saada vähän ylimääräistä rahoitusta. Meillä on käynnissä esimerkiksi kipulaastareiden tutkiminen, jota tehdään lampailla. Siinä selvitetään, toimivatko kipulaastarit niinkuin pitäisi ja lievittävätkö ne kipua riittävästi, Voipio kertoo.

-Tämän tyyppiseen tutkimukseen satsaaminen olisi se, mikä hyödyttäisi eläintä.

Vaihtoehtoja eläinkokeille kehitetään parhaillaan Tampereen yliopistossa. Voipio ei kuitenkaan usko niiden poistuvan kokonaan aivan lähitulevaisuudessa.

- Erilaisia menetelmiä siihen haetaan koko ajan, mutta juuri nyt on vaikea kuvitella, että esimerkiksi kokonaisen elimistön toimintaa voitaisiin matkia siten, että eläinten käyttämisestä voitaisiin luopua, Voipio pohtii.

- Toki tekniikka kehittyy ja voi olla, että jossain vaiheessa ollaan siinä pisteessä. Kasvatetaanhan kudoksiakin jo pelkästään tankissa, hän muistuttaa.