Ilmainen kouluruoka taikoo eurolla ihmeitä

Tilliliha ja kanaviillokki ovat kadonneet koulujen ruokalistoilta, mutta puurot ja keitot ovat säilyttäneet suosionsa vuosikymmeniä. Lasten ääntä on kuunneltu ja nyt ruokasaleista löytyy mm. salaattibuffetteja. Jyväskylässä ilmainen lämmin kouluateria taiotaan syötäväksi noin eurolla per oppilas.

Kotimaa
Palokan 2013 valmistuneessa keskuskeittiössä ruoka valmistuu uusimmalla tekniikalla.
Palokan 2013 valmistuneessa keskuskeittiössä valmistuu 4.000 annosta päivässä.Kalle Pallonen / Yle

Maksutonta kouluruokaa tarjottiin varattomille ensi kerran 1900-luvun alussa mm. Kuopiossa. Vuonna 1913 valtio myönsi avustusta vähävaraisten kansakoululaisten ruokailuun. Varsinaista kouluruokalakia alettiin rustata 1930-luvulla, mutta sodat keskeyttivät sen etenemisen. Kunnes vuonna 1943 Suomen eduskunta määräsi ensimmäisenä maailmassa tarjoamaan lämpimän lounaan koululaisille. Kouluille sallittiin viiden vuoden siirtymäaika ja vuotta 1948 pidetäänkin maksuttoman kouluruokailun virallisena alkamisvuotena.

Jyväskylässä ilmaista kouluruokaa tarjottiin vähävaraisille jo 20-luvulla. Tasan 70 vuotta sitten eli vunna 1944 ilmainen kouluruoka päätettiin tarjota kaikille kansakoululaisille. Listalta löytyi mm. nykypäivänkin suosikkeja puuroja ja keittoja.

Vieläkin kerätään puolukoita

Vastineeksi koululaisten piti hiukan ahkeroida. Oppilaiden piti auttaa keittäjää tiskaamisessa, perunoiden kuorimisessa ja puiden hakkaamisessa. Lisäksi jokaisen oppilaan oli tuotava keittolaan, kymmenen kiloa perunoita, 15 kiloa keittojuureksia ja viisi litraa puolukoita.

Oppilaat keräävät syksyisin puolukoita

Leena Rinneaho-Junikka

– On meillä vieläkin kouluja, joissa oppilaat keräävät syksyisin puolukoita. Niistä sitten syntyy ruispuolukkapuuroa tai marjapiirakkaa, kertoo Jyväskylän koulujen ruokapalvelun päällikkö Leena Rinneaho-Junikka.

1950-luvun alussa Jyväskylään rakennettiin ensimmäinen keskuskeittiö silloisen keskuskansakoulun yhteyteen rajakadulle. Ruokalistalle ilmestyi velli, puurojen ja keittojen rinnalle perunat ja kastike. Lusikan rinnalle ruokailuvälineiksi nousivat pikkuhiljaa myös haarukka ja veitsi.

Voinappikone 60-luvun uutuus

1960-luvulla kouluihin alettiin rakentaa erillisiä ruokasaleja ja aterioilla ryhdyttiin tarjoamaan näkkileipää. Voinappikonetta Rajakadun keskuskeittiössä ihmeteltiin laajalti.

Peruskoulun vyöryessä Suomeen 1972–1977 laki edellytti, että kaikkien peruskouluikäisten tuli saada ilmainen lämmin ateria. Samalla ilmainen kouluruokailu laajeni myös lukioihin ja ammattikouluihin. Ruokalistalle ilmestyivät mm. maksalaatikko, lihapullat, punajuuri ja kurpitsasalaatti.

Se on Suomen edullisimmasta päästä.

Leena Rinneaho-Junikka

Tämän päivän kouluruokaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, voileipä ja juoma. Usein tarjotaan myös jälkiruoka.

– Raaka-ainekustannus alakoululaista kohti on noin euron päivässä. Se on Suomen edullisimmasta päästä eli teemme tosi edullisesti hyvää ja laadukasta ruokaa, summaa Rinneaho-Junikka.

Puurot ja keitot yhä suosikkeja

– Eurolla saadaan ihmeitä aikaan, jatkaa ruokapalveluesimies Tiina Antinaho Palokan keskuskeittiöstä.

– Tänä päivänä listalla on jauhemaksapihvejä. Menekkiruokia ja lasten lemppareita ovat edelleen puurot ja keitot.

Jyväskylän kouluruokailua pyöritetään kahdella kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla. Ruokalistatyöryhmä ottaa huomioon myös asiakaspalautteen. Broileri, kirjolohi ja salaatit tulivat listoille 1990-luvulla.

Tillilihaa ja kanaviillokkia ei listalla enää ole.

Tiina Antinaho

– Ei niin mieluisia ruokia fiksataan pois ja jotain menevämpää nostetaan tilalle. Lasten parlamentin kanssa käydään listaa myös läpi ja sieltä on tullut salaattipuffet ruokasaleihin ja toive maksullista välipaloista kouluihin, kertoo Tiina Antinaho.

– Tillilihaa ja kanaviillokkia ei listalla enää ole, mutta ne kelpaavat kyllä vanhuksille.

Muutos on ollut huikea

Leena Rinneaho-Junikan mukaan muutos kouluruokailussa on ollut aivan huikea. Hän aloitti suurtalouskeittiöuransa vuonna 1978 Kyllön terveysasemalla.

– Siihen aikaan lihat tuotiin melkoisen isoina ruhonpuolikkaina ja perunoita kuorittiin urakalla ja henkilöstöä oli huomattavasti enemmän, muistelee Rinneaho-Junikka.

Tekniikasta on tullut iso apu kokeille, vaikka se on samalla syönyt työpaikkoja. Jyväskylässä kouluruoka tehdään isoissa keskuskeittiöissä Palokassa, Vaajakoskella, Tikkakoskella ja Kuokkalassa ja Ristonmaan ateriakeskuksessa. Päivittäin ne valmistavat 12.000 lounasannosta.

Uusimmassa keskuskeittiössä Palokassa yhdeksän työntekijää valmistaa 4.000 päiväannosta. Erityisruokavalioannoksia tehdään 100-150 päivässä.

– Meitä on täällä neljä kokkia, neljä RPT:tä ja minä. Ja RPT tarkoittaa ravitsemustyöntekijä eli joka paikan höylää, luettelee Leena Rinneaho-Junikka.

Sosiaalisesta asemasta riippumaton maksuton kouluruokailu on harvinaista maailmalla. Suomen lisäksi Ruotsi tarjoaa ilmaiset koululounaat. Maksullinen kouluruoka on monissa maissa yleistä. Yhdysvalloissa ilmainen kouluruoka ei innosta. Sitä pidetään köyhyyden merkkinä.