1. yle.fi
  2. Uutiset

Ulkomailta adoptoidaan entistä harvemmin – voi olla myös hyvä merkki

Monissa maissa yhteiskunnallisen tilanteen paraneminen on johtanut siihen, että kansainvälisille adoptioille ei ole enää yhtä suurta tarvetta kuin aiemmin.

Kotimaan uutiset
Adoptio
Image Source

Ulkomailta adoptoitiin viime vuonna vähemmän lapsia kuin pitkään aikaan. Adoptiolapsia saapui Suomeen 141, kun vielä kymmenisen vuotta sitten määrä oli yli kaksinkertainen.

Esimerkiksi Kiinasta tuli vuonna 2004 133 lasta Suomeen, mutta viime vuonna enää 47.

Vuosituhannen alussa luvut olivatkin useana vuonna tavanomaista korkeammalla tasolla. Määrän tippuminen parin vuosikymmenen takaisiin lukuihin voi kuitenkin olla myös hyvä merkki.

Väheneminen johtuu siitä, että monissa maissa yhteiskunnallinen tilanne on parantunut niin, ettei kansainvälisille adoptiolle ole enää niin suurta tarvetta, sanoo kansainvälisiä adoptiopalveluja tarjoavan Interpedian tiedottaja Marja Utela.

Utelan mukaan muun muassa Kiinassa ja Kolumbiassa maan sisäinen keskustelu on lisääntynyt ja lasten lähettäminen ulkomaille adoptoitavaksi on kyseenalaistettu.

Esimerkiksi Kolumbiassa päätettiin kiivaan keskustelun jälkeen tiukentaa adoptioiden ehtoja ja ohjeistuksia. Kolumbia ei myöskään ota pariin pariin vuoteen vastaan uusia adoptiohakemuksia.

Kotimainen adoptio entistä suositumpaa monissa maissa

Pelastakaa Lapset ry:n adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula muistuttaa, ettei kansainvälisten adoptioiden väheneminen ole vain suomalainen ilmiö, vaan kansainvälinen trendi.

Monissa isoissa luovuttajamaissa on elintaso noussut, eikä enää ole entisenkaltaista tarvetta lähettää lapsia maailmalle. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina ja Thaimaa. Kiinasta adoptoitiin Suomeen 133 lasta vuonna 2004, kun viime vuonna adoptioita oli vain 47. Thaimaan luku on pienentynyt huippuvuoden 2003 64:stä viime vuoden 15:een.

Kansainvälisiä adoptioita säätelevän Haagin sopimuksen mukaan lapset on ensisijaisesti sijoitettava lähelle, eikä lapsille haluta aiheuttaa suuria muutoksia kuin erittäin perustelluista syistä.

Helpoimmin näissä maissa kotimaiseen adoptioon pääsevät iältään nuorimmat ja terveet lapset. Tämä taas merkitsee, että kansainväliseen adoptioon päätyy tässä mielessä vaikeammin sijoitettavia lapsia. Syyt voivat Pärssinen-Hentulan mukaan liittyä terveydentilaan, ikään tai sisaruuteen. Erityisesti näille lapsille etsitään perheitä kansainvälisen adoption kautta

Adoptioiden määrän vaihtelu luonnollinen ilmiö

Adoptioiden määrän vaihtelu vuosien varrella kertoo siitä, ettei kansainvälisissä adoptioissa ole normaalitilannetta, sanoo Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio. Tilanteet muuttuvat vuosien myötä sekä Suomessa että yhteistyömaissa.

Vuonna 1974 Suomi oli Etelä-Korean ja Etelä-Vietnamin jälkeen kolmanneksi eniten lapsia ulkomaille luovuttanut maa.

Uhtio muistuttaa, ettei siitä ole kauaa, kun Suomesta adoptoitiin ulkomaille paljon lapsia. Vuonna 1974 Suomi oli Etelä-Korean ja Etelä-Vietnamin jälkeen kolmanneksi eniten lapsia ulkomaille luovuttanut maa. Lapsia lähti 1960-luvulla paljon Tanskaan ja Ruotsiin, hän kertoo.

Suomessa muutoksen toivat 1970-luvulla voimaan tullut päivähoitolaki ja asenneilmapiirin muutos suhteessa yksinhuoltajuuteen. Suuria muutoksia on nyt meneillään maissa, jotka ovat luopumassa lasten luovuttamisesta kansainväliseen adoptioon.

Uhtion mukaan kansainvälinen adoptio voidaankin nähdä väliaikaisena tilanteena, joka jatkuu niin kauan, että luovuttava maa saa oman lastensuojelutilanteensa kuntoon.

Eli kansainvälisten adoptioiden väheneminen on maailman lasten kannalta hyvä asia?

Interpedian Utelan mukaan asian voi nähdä niinkin. Toisaalta maailma on sellainen, että kansainvälinen adoptio on edelleen monelle perhettä tarvitsevalle lapselle hyvä asia, hän sanoo.

Vuoden 1985 jälkeen Suomeen on adoptoitu ulkomailta jo yli 4 000 lasta. Moni heistä tuli kymmenisen vuotta sitten, joten he ovat jo kouluiässä. Täysi-ikäisiäkin heistä on jo yli tuhat.

Kriisimaista ei adoptoida ulkomaille

Lapsia kansainväliseen adoptioon luovuttavien maiden käytännöt poikkeavat suurestikin toisistaan. Esimerkiksi Kenia vaatii pitkää oleskelua maassa. Lapsen hakumatkalla vietetään Keniassa 8–12 kuukautta, mikä vie suuren osan koko adoptioprosessista.

Keniassa lapsen hakumatkalla vietetään 8-12 kuukautta, mikä vie suuren osan koko adoptioprosessista.

Venäjä puolestaan vaatii tulevia vanhempia osallistumaan valmentautumiskurssille. Jopa kurssien tuntimäärä on määritelty.

Haagin sopimus kieltää adoptoinnit Syyrian kaltaisista kriisimaista. Utelan mukaan adoptointi ei ole hätäaputyötä: yhteiskunnan pitää olla järjestäytynyt, jotta lapsia voidaan luovuttaa.

Kansainvälisten adoptioiden vähenemisen ohella myös hakijaperheiden määrä on vähentynyt. Syitä on monenlaisia. Interpedian Utela arvioi, että kansainvälisisllä adoptioilla on maine, että prosessi on vaikeutunut ja odotusajat ovat pidentyneet.

Myös taloudellisella tilanteella on vaikutuksia. Prosessiin lähtiessään vanhemmat sitoutuvat verrattain korkeisiin kustannuksiin, joille ei juuri saa julkista tukea, muistuttaa Pelastakaa Lapset ry:n Pärssinen-Hentula.

Noin 80–90 prosenttia adoptoijista on lapsettomia, joten myös hedelmöityshoitojen kehittyminen on voinut vähentää adoptioita. Lapsen hankkimistä lykätään nykyisin aika pitkälle. Jos päälle tulee vielä aikaa vieviä hedelmöityshoitoja, on uhkana, että meillä Suomessa tai lähtömaassa katsotaan, että ehdokkaat ovat jo liian vanhoja adoptoimaan.

– Suomi on kuitenkin hyvä maa adoptiolapselle. Meillä on sekä hyviä adoptiovanhempia että hyvää valmennusta, sanoo Pärssinen-Hentula.

Lue seuraavaksi