1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Paikallismyllyjen tulevaisuus näyttää aiempaa valoisammalta

Viimeisen 40 vuoden aikana pienmyllyjen määrä on tippunut yli tuhannesta noin 50:een toiminnan keskittyessä yhä suurempiin myllyihin. Myllyliiton mukaan kehityksen suunta on kuitenkin muuttunut, kun kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut.

Kotimaan uutiset
Mylläri tarkastelee jauhoja.
Elise Tykkyläinen / Yle

Sukupolvenvaihdos on koitunut menneinä vuosina monen pienmyllyn kohtaloksi. Viime kuukausina alalla on saatu kuitenkin hyviä uutisia, kun useammalle myllylle on löytynyt jatkaja.

- Mahdollisuudet, joita myllyjen toiminnassa nähdään ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä, jotka haluavat maaseudun kehittyvän, sanoo Myllyliiton hallituksen puheenjohtaja Seppo Koivula.

Ennen riitti, että osasi käyttää myllyä teknisesti ja hoitaa jauhotukset, joita tarjottiin.

Seppo Koivula

Yksi onnekkaista on Lahdessa sijaitseva Okeroisten Mylly, jonne uudet yrittäjät löytyivät vuosien etsinnän jälkeen lähellä toimivalta Kinnarin Tilalta.

- Hyvältä tuntuu! Tässä on reilut 50 vuotta toimittu, niin ehkä se minun osaltani rupeaa riittämään, tuumaa mylläri Pekka Havén.

Vaikka myllyn uusilla yrittäjillä on vankka kokemus maatilan pyörittämisestä, väistyvän myllärin neuvot ovat tulleet tarpeeseen.

- Kaiken kaikkiaan laitteisto on sellainen, ettei tätä voisi lähteä tekemään ilman, että edellinen mylläri on opastamassa. Niin paljon saa sitä hiljaista tietoa, kun yhdessä tehdään, kiittelee myllyn uusi yrittäjä Teemu Kinnari.

- On niin semmosen tuntunen kaveri, että tullaan hyvin toimeen, Havén naurahtaa.

Mylläri muuntuu moniottelijaksi

Viimeisen 40 vuoden aikana pienmyllyjen määrä on tippunut rajusti, toiminnan keskittyessä yhä suurempiin myllyihin. Kannattava pienmyllytoiminta vaatiikin mylläriltä entistä monipuolisempaa osaamista ja marketeista poikkeaviin tuotteisiin erikoistumista.

Vanha mylläri Pekka Havén opastaa uutta yrittäjää Teemu Kinnaria Okeroisten myllyn saloihin.
Vanha mylläri Pekka Havén opastaa uutta yrittäjää Teemu Kinnaria Okeroisten myllyn saloihin.Elise Tykkyläinen / Yle

- Suurempi osa työstä on uusia elementtejä: markkinointia ja uusien mahdollisuuksien hakemista, myöntää mylläri Pekka Havén.

Myllyliiton hallituksen puheenjohtaja Seppo Koivula on samoilla linjoilla.

- Ennen riitti, että osasi käyttää myllyä teknisesti ja hoitaa jauhotukset, joita tarjottiin. Nyt on osattava monenmoista viljan hankinnasta liikkeen johtoon ja markkinointiin. Se edellyttää pienmyllyiltä uudenlaista asennoitumista, uusia tuotteita ja verkostoitumista.

Myös Okeroisten Myllyn uudella yrittäjäpariskunnalla on jo laajennussuunnitelmat mielessä. Muutaman vuoden sisällä he toivovat voivansa palkata myös uusia työntekijöitä.

- Olemme 5 kilometriä Lahden keskustasta eli sijainti on niin optimaalinen, että tässä on mahdollisuudet vaikka mihin, uskoo Teemu Kinnari.

"Lähellä tuotettu tuo euroja alueelle"

Keskeinen syy paikallismyllyjen kohentuneeseen tilanteeseen on kuluttajien kasvava kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan.

Tällä pystytään turvaamaan maatilojen elinvoimaisuus ja sitä kautta todellinen itsenäisyys, kun voidaan ruokkia oma kansa.

Terhi Kaalamo

- Paikallismyllyjen tulevaisuus näyttää aika hyvältä. Myllyissä on uutta aktiviteettia, ja kotimaisuus, jota paikallismyllyt edustavat, on tärkeä osa menestysreseptiä, Seppo Koivula uskoo.

Myös Okeroisten myllyn uudet yrittäjät uskovat lähiruokaan.

- Tällä pystytään turvaamaan maatilojen elinvoimaisuus ja sitä kautta todellinen itsenäisyys, kun voidaan ruokkia oma kansa. Lähellä tuotettu ruoka tuo euroja siihen lähialueelle, muistuttaa Kinnarin Tilan ja Okeroisten Myllyn emäntä Terhi Kaalamo.

- Niin kauan kun ihmisillä on tapana syödä, jaksan uskoa, että todellakin on kysyntää, Kinnari tiivistää.