Jokivarsien asukkaat portinvartijoina taimenen paluulle

Kaakkois-Suomen vanhojen taimenjokien ennallistaminen etenee hiljalleen. Vaelluskalojen vanhoista kutujoista noin puolet on saatu ennallistettua. Ennallistamisesta on hyviä kokemuksia, esimerkiksi Virojokeen taimen on palannut. Jokivarsien asukkaat ovat avainasemassa taimenten palauttamisessa.

Kotimaa
Kaivinkone rakentaa pohjapatoa jokeen.
Mika Moksu / Yle

Joen keskellä suuri kaivinkone asettelee kiviä hämmästyttävän ketterästi paikoilleen. Jokainen kivi löytää tarkasti oman paikkansa. Kone rakentaa Haminan Vehkajokeen pohjapatoa, jonka avulla nostetaan yläpuolella sijaitsevan Vehkjärven pintaa.

Vehkjärven pintaa laskettiin noin metrillä vuosia sitten, jotta maanviljelyksille saataisiin lisää peltopinta-alaa. Järvi oli todella lähellä kasvaa umpeen, ennen kuin kyläläiset puuttuivat asiaan.

Ennallistamisurakkaan on lähdetty nimenomaan paikallisten asukkaiden aktiivisuuden ansiosta. Seudun asukkaat halusivat saada pahoin rehevöityneen järven uuteen kukoistukseen.

Aluksi vesikasvustoa niitettiin useamman vuoden ajan ja se tuottikin tulosta. Järvellä saattoi taas liikkua, minkä ansiosta paikallinen kauppias saikin kaupaksi peräti kolme soutuvenettä. Vastaavaa ei ollut tapahtunut vuosiin.

- Tämä on koko kylän yhteinen hanke, soraääniä vesien kunnostamisesta ei ole kuulunut, kertoo yksi Vehkjärven ennallistamisen puuhamiehistä, Veini Toikka.

Tie auki taimenelle

Vehkajoki on ollut aikanaan meritaimen kutujoki. Nyt uhanalainen kala ei enää pääse lisääntymään vanhoille paikoille, koska joki on padottu. Patoja tosin on jäljellä enää yksi ja sekin kierretään kalatiellä lähivuosina. Vehkjärven yläpuolella on jo valmiiksi ennallistettuja kutukoskia taimenia odottamassa. Kaakkois-Suomen vanhoista taimenjoista noin puolet on nyt ennallistettu. Kaikkineen niitä on parisenkymmentä.

- Jos saisimme kaikki nämä rajajoet tuottamaan taimenen poikasia, emme enää tarvitsisi istutuksia, jotka eivät tuota mitään. Istutamme vuosittain useilla miljoonilla euroilla kalanpoikasia, jotka eivä loppujen lopuksi edes kasva meressä. Kun saisimme kalat palaamaan jokiin kutemaan, ne poikaset selviytyisivät, painottaa vesistösuunnittelija Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Pallo vesialueiden omistajilla

Jokien ennallistamisella olisi suuri merkitys Suomenlahden vaelluskalakannoille. Ympäristöministeriö rahoittaakin kunnostuksia auliisti. Loppujen taimenjokien ennallistaminen maksaisi vain muutamia satoja tuhansia euroja.

Avainasemassa ovatkin jokivarsien asukkaat, sillä ilman heidän aktiivisuuttaan ennallistaminen on mahdotonta.

- Valtiohan ei ryhdy kunnostamistoimiin, ellei aloite tule nimenomaan asukkailta. Ihmisten aktiivisuus näyttelee siis tässäkin suurta roolia, kuten muissakin kunnostustoimissa. Meidän töihimmehän kuuluu poistaa ne kalojen nousuesteet, jotka ovat tavallaan turhia, kuten vanhat säännöstelypadot. Ne voidaan korvata esimerkiksi pohjapadoilla. Vesivoimaloille me emme mahda mitään, Tapaninen muistuttaa.

Vesistö yhdistää

Jokien ennallistamisesta hyötyvät muutkin kuin uhanalaiset kalat. Luontainen jalokalakanta nostaa rantakiinteistöjen arvoa. Vapaana soljuva vesi on myös virkistysarvoltaan merkittävä. Vehkjärven pinnannousua odotetaankin jo kuumeisesti.

- Se lisää kyläläisten aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä, korostaa kyläaktiivi Veini Toikka.