Pohjoisen pojat ahdistuvat yläkoulussa - tulevaisuus on muualla

Pohjoisen pojat eivät näe koulutuksen hyötyjä vaan ahdistuvat yläkoulussa. Näin selittää Pohjois-Suomen poikien huonoja oppimistuloksia Pisa-tutkimushankkeen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi. Välijärven mukaan poikien tulisi saada nykyistä parempi kuva työelämän antamista mahdollisuuksista, jotta he innostuisivat opiskelemaan.

Kotimaa
Oppilas matematiikan tunnilla.
Yle
Oppilas matematiikan tunnilla.
Professori Jouni Välijärveä haastattelee Jyri Tynkkynen.

Nuorten koulumenestystä mitataan kansainvälisesti Pisa-tutkimuksessa. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2012, jonka tiedot julkaistiin viime vuoden lopussa.

Pisa-tutkimuksen mukaan Suomi on edelleen Euroopan kärkimaa lukutaidon ja luonnontieteen osalta, ja suomalaisnuoret ylsivät Euroopassa viidenneksi myös matematiikassa.

Suomessa on edelleen pienet erot eri maantieteellisten alueiden välillä, maaseudun ja kaupunkien välillä sekä koulujen välillä. Mutta erot ovat kasvamassa, ja tytöt pärjäävät nyt matematiikassakin keskimäärin poikia paremmin. Myös koulujen väliset erot ovat hieman kasvaneet.

Pohjoisessa erot repeävät

Pohjois-Suomessa alueen sisäiset erot ovat kuitenkin suurentuneet selvästi viime vuosina. Pisa-pisteiden perusteella 15-vuotiaiden pohjoissuomalaisten poikien lukutaito on keskimäärin tyttöjä jo lähes kaksi kouluvuotta jäljessä.

Pohjoisen tytöt ovat nyt keskimäärin poikia parempia myös matematiikassa, joka on ollut perinteisesti poikien vahva laji. Matematiikassa pohjoisen tyttöjen ja poikien osaamisen ero vastaa jo lähes puolta kouluvuotta ja luonnontieteissä reilua puolta kouluvuotta.

Kaikissa kolmessa tapauksessa erot ovat suurentuneet viime vuosina selvästi. Pohjois-Suomen pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen puolisen kouluvuotta lisää viime vuosina.

Lisäksi Pohjois-Suomessa kaikkien nuorten oppimistulokset ovat myös selvästi heikompia maaseudulla kuin kaupungeissa, sanoo professori Jouni Välijärvi.

- Pohjois-Suomessa tämä ero on selvä, muualla maassa tällaisia eroja ei juuri ole, ja Itä-Suomessa se on jossakin sieltä väliltä. Mikä sitten aiheuttaa tällaiset erot pohjoisessa, siihen on vaikeaa vastata Pisa-tulosten perusteella. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi resurssit tai opettajien pätevyys.

Usko tulevaisuuteen antaa intoa opiskella

Pisa-tutkimuksen mukaan perheiden sosiaaliset erot eivät selitä suomalaisnuorten koulumenestyksen eroja merkittävässä määrin. Sen sijaan motivaation ja asenteiden erot selittävät ison osan siitä, miksi nuoret oppivat esimerkiksi matematiikkaa eri tahdissa.

Jos näkee mielekkään tarpeen opiskeluun, jaksaa myös opiskella.

- Tämä näyttää liittyvän erilaisiin tulevaisuudennäkymiin. Tytöt löytävät helpommin paikkansa ja heiltä löytyy enemmän uskoa tulevaisuuteen. Pojilla puuttuu tarttumapintaa nykyajan työelämään, joka löytyy usein jostain kaukaa, kotiseudun ulkopuolelta.

Peruskoulun pitäisi olla lähellä arkea

Professori Välijärvi heittää haasteen Pohjois-Suomen peruskouluille. Niiden tulisi mennä lähemmäksi poikien arkimaailmaa, jotta pojat löytäisivät hyviä roolimalleja ja huomaisivat, että opiskelu kannattaa.

- Kouluissa pitäisi kysyä, miten paikallinen työelämä on muuttunut. Miten ammatit ovat muuttuneet?

- Tämä liittyy myös alueiden väliseen erilaistumiseen. Se näyttää vaikuttavan enemmän poikiin kuin tyttöihin. Tytöt löytävät helposti sen kiltin koulutytön roolin, mutta poikien mahdollisuudet ovat yhä kauempana arkitodellisuudesta. Pojat helposti ahdistuvat, kun pitäisi alkaa ottaa vastuuta mutta tulevaisuus on jossain muualla.