Ukraina pakottaa Pohjolan arvioimaan uhat uudelleen – Norja toivoo Suomesta Naton jäsentä

Ukrainan ja Krimin tapahtumat pakottavat Pohjoismaat arvioimaan turvallisuuspoliittiset uhkakuvansa uudelleen. Tämä näkemys nousi vahvasti esiin, kun Pohjolan puolustusministerit keskustelivat Ylen Vaalien välissä -ohjelman ulkomaisen osuuden nauhoituksessa viime perjantaina. Ohjelma nähdään tänään TV1-kanavalla kello 21.05 alkaen.

politiikka
keskustelijoita studiossa
Ruotsin ja Norjan puolustusministerit puhuvat Suomea avoimemmin Venäjän-uhasta. Yle kutsui pohjolan puolustusministerit ja Viron edustajan Pasilaan keskustelemaan, kuka liittoutuu ja kenen kanssa?

Ukrainan ja Krimin tapahtumat pakottavat Pohjoismaat arvioimaan turvallisuuspoliittiset uhkakuvansa uudelleen. Tämä näkemys nousi vahvasti esiin kun Pohjolan puolustusministerit keskustelivat Ylen Vaalien välissä: Pohjolan uhkakuvat -erikoisohjelmassa.

Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide (konservatiivit) toivottaa Suomen ja Ruotsin täysjäseniksi sotilasliitto Natoon. Eriksen Søreide muistutti ohjelmassa, että myös Ukraina on ollut Suomen ja Ruotsin kaltainen Naton kumppanimaa vuodesta 1997.

Ine Eriksen Søreide, Norjan puolustusministeri, Høyre (konservatiivit).
Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide toivottaa Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi Natoon ja huomauttaa, että myös Ukraina on Naton kumppanuusmaa.

Ylen Vaalien välissä -ohjelman ulkomainen osuus nauhoitettiin perjantaina. Vieraina olivat puolustusministerit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta sekä Viron puolustusministeriön alivaltiosihteeri Sven Sakkov.

Sakkov muistuttaa, että Ukraina ei suinkaan ole ensimmäinen maa, missä Venäjä sanoo turvaavansa venäläisvähemmistön asemaa sotilasvoimin. Sama nähtiin Sakkovin mukaan kuusi vuotta sitten Georgiassa ja jo Krimin sodassa 1850-luvulla.

Sven Sakkov, alivaltiosihteeri, Viron puolustusministeriö.
Viron puolustusministeriön edustaja alivaltiosihteeri Sven Sakkov muistuttaa, että Venäjä on ennenkin perustellut sotilasoperaatioitaan Krimillä siviilien suojelulla.

Ukrainan ja Krimin kriisin yhteydessä on ruvettu kysymään, onko taas palattu geopolitiikan aikaan, jolloin voimaa ja mahtia osoitetaan maantieteellisesti rajoja siirrellen. Ruotsin puolustusministeri Karin Enströmin (kokoomus) mukaan niin ei voi sanoa, sillä geopolitiikka on ja on aina ollut Venäjän federaation politiikan ydin.

– Me uskomme arvoihin perustuvaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, demokratiaan, vapauteen ja ihmisoikeuksiin. Nyt näkökulmat törmäävät, arvioi Ruotsin puolustusministeri Enström.

Suomen puolustusministeri Carl Haglund ja Ruotsin puolustusministeri Karin Enström.
Puolustusministerit arvioivat Venäjän tarkoitusperiä ja geopolitiikan paluuta turvallisuuspolitiikkaan. He ottavat kantaa myös siihen, pelaako Venäjä presidentti Vladimir Putin jonkinlaista hämäyspeliä.

Viime viikkojen kriisin yhteydessä Venäjä on myös muistuttanut tämänhetkisestä sotilaallisesta voimastaan. Laajat sotaharjoitukset toivat muun muassa 150 000 venäläissotilasta aivan pohjoismaiden ja Baltian naapurustoon.

Puolustusministerit A-talkissa.
Puolustusministerit arvioivat tilannetta sotilaallisten voimasuhteiden näkökulmasta.

Ukrainan kriisin yhtenä syynä on pidetty sotilasliittoNaton laajentumista viime vuosikymmeninä yhä lähemmäs Venäjää.

Virossa ei haluta puhua Naton laajentumisesta, vaan siitä, että yhä useammat maat ovat löytäneet yhteisen arvoyhteisön juuri Natosta.

Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide (vas.) ja alivaltiosihteeri Sven Sakkov Viron puolustusministeriöstä.
Viron puolustusministeriön alivaltiosihteeri Sven Sakkov kertoo, miksi Nato on laajentunut itään ja miksi Viron on Naton täysjäsen eikä kumppani.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu jatkuu TV1:ssä klo 21.05. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerien haastattelun lisäksi suorassa lähetyksessä kaikki eduskuntapuolueet ottavat kantaa Pohjolan uusin uhkiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.