Virus nukkui ikijäässä 30 000 vuotta, elpyi toimintakykyiseksi

Virusmaailman jättiläinen on vaaraksi vain ameballe, mutta aivan uusien elämänmuotojen löytyminen herättää kysymyksen, mitä muuta ikiroudasta voi ilmastonmuutoksen edetessä sulaa ihmisten ilmoille.

Ulkomaat

Ranskalaiset tutkijat ovat löytäneet viruksen, joka oli viettänyt kymmeniä tuhansia vuosia Siperian ikiroudassa, mutta heräsi laboratorion lämmössä henkiin.

Tšukotkassa piileskellyt jättiläismäinen virus kapseloitui jäähän 30 000 vuotta sitten ja löytyi 30 metrin syvyydestä. Jättiläismäinen tarkoittaa viruksista puhuttaessa kokoa, joka näkyy mikroskoopissa. Uusin löytö yltää peräti puoleentoista mikrometriin eli metrin miljoonasosaan.

Uudet löydöt osoittavat, että ihmiskunnan tietämys Maan biologisesta monimuotoisuudesta on edelleen vajavainen.

Jean-Michel Claverie

Tutkijapariskunta Jean-Michel Claverie ja Chantal Abergel ovat pitkään metsästäneet suuria pandoraviruksiksi kutsuttuja viruksia. Kreikkalaisperäinen nimi viittaa amforan muotoon ja Pandoran myyttiin, koska löydössä voi piillä yllätyksiä.

Tšukotkalaisvirus, jolle tutkijat antoivat nimen_ Pithovirus sibericum, _on kooltaan ja muodoltaan pandoraviruksen kaltainen, mutta geeniensä puolesta eri kastia. Sillä geenejä on 500, pandoraviruksilla jopa 2 500. Toisaalta influenssaviruksella geenejä on vain kahdeksan.

Pandoraviruksella ja _Pithovirus sibericumilla _on isoja eroja myös proteiinirakenteessa ja jakautumistavassa. Niinpä Claverie ja Abergel ovatkin sitä mieltä, että uusin löytö on uuden jättiläisvirusperheen ensimmäinen jäsen.

Mullistavatko uudet löydöt käsityksen elämän synnystä?

Laboratoriossa sulatettu ja jakautumaan eli lisääntymään ryhtynyt virus kykeni varsin pian tartuttamaan viljelyastiaansa laitetun ameban.

Koostaan ja hämmästyttävästä elinvoimastaan huolimatta viruksesta ei ole suoraa huolta ihmisille, sillä sen kohde ovat juuri amebat. Löytö saa tutkijat kuitenkin kysymään, mitä muita taudinaiheuttajia ikiroudassa mahtaa piillä ja voivatko ne olla vaaraksi ihmisten tai eläinten terveydelle, jos ilmastonmuutos tai luonnonvarojen hyödyntäminen vapauttaa ne.

Uudet löydöt osoittavat, että ihmiskunnan tietämys Maan biologisesta monimuotoisuudesta on edelleen vajavainen, Claverie sanoo. Hänen mukaansa perustavimmalla tasolla on yhä tekemättä suuria löytöjä. Ne saattavat muuttaa käsityksen elämän alkuperästä ja evoluutiosta, hän arvelee.

Claverien ja Abergelin tutkimus on julkaistu Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehdessä, ja siitä kertovat laajasti myös muun muassa Sci-News- ja Bio News Texas -tiedesivustot.