1. yle.fi
  2. Uutiset

Pettuleipä siivitti pohjalaiset ja italialaiset miettimään kotitalousopetusta

Ruoka ja kulttuuri ovat koko loppuviikon esillä Seinäjoella. Moniaistiset festivaalitapahtumat täyttävät kaupungin keskiviikosta lauantaihin. Samalla kotitalousopettajat pohtivat italialaisvieraiden kanssa, miten ruoka ja kulttuuri saadaan entistä paremmin näkymään koulujen opetussuunnitelmissa. Alkupaloiksi kaikelle tälle Seinäjoella nautittiin pettuleipää.

Kotimaan uutiset
Italialaiset ja pohjalaiset opettajat pettuleipäaamiaisella.
Italialaiset vieraat saivat nauttia Seinäjoella nälkävuosien ruokapöydän antia eli pettuleipää.Päivi Rautanen/Yle

Kun joukko italialaisia opettajia aloitti työpäivän keskiviikkona Seinäjoella, lyseon tarjoama "aamupala" säväytti. Seitsemännen luokan pojat kertoivat vieraille ensin Suomen 1800-luvun nälkävuosista ja Saarijärven Paavon peräänantamattomuudesta. Sen jälkeen tarjoiltiin lyseon rehtorin, kotitalousopettaja Kaisa Isotalon jauhamasta petusta valmistettuja pettuleipiä. Erotuksena nälkävuosiin, pettuleivän päälle oli tarjolla voipalloja.

– Olemme opiskelleet sitä, että kaikkina aikoina Suomessa ei ole ollut näin runsaasti ruokaa tarjolla kuin nykyään. Ihmisten täytyy tietää omat juurensa ja miten on tultu siihen tilanteeseen, mistä taas kehitetään eteenpäin. Oppilaat ovat myös opiskelleet kirjallisuudesta Saarijärven Paavon runoa, joka kertoo, ettei saa koskaan luovuttaa.

Kaisa Isotalo tietää nyt kokemuksesta, että pettujauhon teko on kovaa työtä. Kaisa valmisti kotitaloustunnille tarvitut pettujauhot itse. Apuna oli vanhempien mökkinaapuri.

– Hän oli kaatanut puut, kuivattanut kuoren ja saanut säleet irti puusta. Sitten minä pilkoin säleet ja jauhoin ne yleiskoneessa moneen kertaan, jotta siitä tuli pettujauhoa.

Melkein terveysruokaa

Kaisa Isotalo luokittelee pettuleivän nykypäivän ihmiselle lähes terveystuotteeksi.

– Monta terveystuotetta ollaan valmiit maistamaan, kun tiedetään, että se tekee sinulle hyvää.

Eli nälkävuosien aikaan Suomessa syötiinkin terveellisesti?

– Itse asiassa piimällä ja pettuleivällä kun on eletty, niin kyllä se on ollut ihan terveellistä, mutta tietysti energia siitä on puuttunut. Elimistö ei pysty käyttämään petun selluloosaa, mutta kyllä se saa siitä uutettua mineraaleja, Kaisa Isotalo selventää.

Ruoasta timantti

Seinäjoen loppuviikko ei hurahda pelkällä pettuleivällä. Italialaiset ja pohjalaiset opettajat ovat esitelleet toisilleen opetuspaketteja, joiden antia voitaisiin viedä koulujen opetussuunnitelmiin.

– Meillä idea on lähtenyt ruokaprovinssin kehittämisestä. Nuoret pitää saada kehittämistyöhön mukaan. Lähdimme keksimään koulutyöhön uusia aineksia. Ideana on, että ruokaa lähestytään ikään kuin timanttina eri näkökulmista, esimerkiksi tutkimuksellisesti ja kulttuurisesti.

Italialaisyhteistyölle on selvä perusta.

– Kun haimme yhteistyökumppania, tuumasimme, että italaialaiset osaavat arvostaa ruokaa, mutta suomalaiset osaavat tehdä sitä tehokkaasti. Meillä on molemmilla opittavaa toisistamme, Kaisa Isotalo perustelee.

Festivaali yhdistää ruokaa ja kulttuuria

Seinäjoella käynnistyi keskiviikkona nelipäiväinen Sensibus Festival -tapahtuma, mihin myös italialaisvieraat osallistuvat. Tarjolla on moniaistinen tapahtuma, jonka avulla edistetään ruoan parissa toimivien asiantuntijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista.

– Se on uudenlaisia elämyksiä antava festivaali, joka ei jätä osallistujia kylmäksi. Tämä alue tullaan tuntemaan tapahtumien, kulttuurin ja ruoan saumattomasta yhteistyöstä, Kaisa Isotalo ennakoi.

Lue seuraavaksi