yle.fi-etusivu

Zyskowicz: Onko Putin uusi Hitler tai uusi Stalin?

Zyskowicz pohti, onko Ukrainassa käsillä Putinin oppi ja kysyi, mitä se tarkoittaisi Suomelle. Keskustelu jatkuu TV1:ssä klo 21.05 – kaikki eduskuntapuolueet ottavat kantaa Pohjolan uusin uhkiin.

Kotimaa
Vladimir Putin.
Vladimir Putin. Juri Kochetkov / EPA

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) on pohtinut Venäjän suhtautumista naapurimaihinsa. Hän kysyi eduskunnan Ukraina-keskustelussa, onko Putin suhtautumisessaan naapurimaiden koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin.

Zyskowicz perusti kysymyksensä siihen, että suurvallan suuruuden palauttamista ajanut natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler suuntasi keväällä 1938 katseensa Tšekkoslovakian sudeettialueisiin, joissa oli saksalaisenemmistö. Hitler julisti, että saksalaisten sortamisen Tšekkoslovakiassa on loputtava ja vaati syksyllä sudeettialueiden liittämistä Saksaan. Siitä kieltäytyminen merkitsisi sotaa. Englanti ja Ranska taipuivat. Natsi-Saksa miehitti lokakuun alussa sudeettialueet ja liitti ne valtakuntaansa.

Zyskowicz jatkoi, että kesäkuussa 1940 Stalin painosti sotilaallisesti Viroa, ja Neuvostoliitto otti haltuunsa maan tärkeimmät keskukset. Viroon muodostettiin uusi Stalinin sanelema hallitus. Vastoin perustuslakia pidettiin kymmenen päivän kuluessa uudet vaalit. Uusi parlamentti päätti Viron liittymisestä Neuvostoliittoon. Zyskowicz sanoi, että samoihin aikoihin järjestettiin Neuvostoliiton järjestämiä mielenosoituksia, joilla luotiin mielikuvaa virolaisten omasta halusta liittyä Neuvostoliittoon.

Zyskowicz kysyikin, onko Vladimir Putin suhtautumisessaan naapurimaiden suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin. Hän sanoi, että vuonna 1968 maailma oppi Tšekkoslovakian miehityksen myötä tuntemaan ns. Brezhnevin opin. Zyskowiczin mukaan se merkitsi, että maa, joka oli kerran joutunut Neuvostoliiton liittolaiseksi, ei enää voinut päästä vapaaksi.

Zyskowicz pohti, onko Ukrainan kohdalla käsillä Putinin oppi? Hän sanoi, että se tarkoittaisi , että maa, joka on kerran kuulunut Neuvostoliittoon tai Venäjän imperiumiin, ei voi vapaasti päättää omasta tulevaisuudestaan, ellei se ole jo hyvän sään aikaan päässyt osaksi läntisiä instituutioita kuten Euroopan unionia ja Natoa.

Zyskowicz kysyi, mitä tällainen oppi tarkoittaisi Suomen kannalta, mutta jätti kysymyksen vastaamatta.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu jatkuu TV1:ssä klo 21.05. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerien haastattelun lisäksi suorassa lähetyksessä kaikki eduskuntapuolueet ottavat kantaa Pohjolan uusin uhkiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.