Näkökulma: Paavo Väyrynen oikoo historian myyttejä – taas kerran

Suomen linja -kirja on julkaistu keskiviikkona.

Kotimaa
Keskustapoliitikko Paavo Väyrynen julkisti Suomen linja -teoksensa Helsingissä keskiviikkona 12. maaliskuuta 2014.
Keskustapoliitikko Paavo Väyrynen julkisti Suomen linja -teoksensa Helsingissä keskiviikkona 12. maaliskuuta 2014. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kirjoittaa politiikan lähihistoriaa uusiksi keskiviikkona julkaistussa Suomen linja -kirjassaan. Toukokuun eurovaaleissa takaisin Euroopan parlamenttiin pyrkivä Väyrynen kertoo jälleen kerran oman versionsa muun muassa vuosien 1981 ja 1987 hallitus- ja presidenttipelistä.

Omien sanojensa mukaan Väyrynen rikkoo historian myyttejä.

Ensimmäiseksi Väyrynen repii auki vuoden 1948 hallitusratkaisun ja vuoden 1950 presidentinvaalien ”myytit”. Väyrysen mukaan kokoomustaustainen presidentti J.K. Paasikivi osti SDP:n tuen jatkokaudelleen nimittämällä K.A. Fagerholmin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen, vaikka vaalituloksen perusteella pääministerin tehtävä olisi kuulunut maalaisliiton Urho Kekkoselle.

Väyrysen tarinassa sama toistui poliittisesti toisin päin vuonna 1987, kun SDP:n Mauno Koivisto osti kokoomuksen tuen omalle jatkokaudelleen nimittämällä kokoomuksen Harri Holkerin vetämän sinipunahallituksen. Samalla Koivisto hajotti kokoomuksen ja kaatoi Väyrysen hallitussuunnitelmat.

Väyrysen mukaan myös kevään 1981 hallitusriitoja on tulkittu väärin. Koiviston hallitusta kaatoi silloin etunenässä SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa. Väyrysen mukaan Sorsan ja Koiviston välienselvittely, SDP:n sisäinen valtataistelu, kaadettiin epäreilusti Kekkosen ja Väyrysen niskoille.

Keskustan liberaalien kimpussa

Väyrynen selvittää kirjassaan välejään myös oman puolueensa johtajiin. Jo aiemmin Väyrynen on tunnustanut tehneensä ainoan poliittisen virheensä, kun hän vuonna 1990 luovutti keskustan puheenjohtajuuden Esko Aholle. Väyrysen mukaan Aho muutti keskustan talous- ja Eurooppa-politiikan suunnan ja vei keskustaa liberalismin suuntaan.

Väyrynen arvioi, että hänen johdollaan Suomi ja Ruotsi olisivat jääneet EU:n ja samalla Suomi myös euron ulkopuolelle. Pohjolan yhteisö olisi pelastanut Suomen – ja Euroopan nykyisestä euron kriisistä Keskustan johtajista Väyrysen moitteita saavat myös Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen ja erityisesti puoluetta liberalismin tielle vienyt Mari Kiviniemi, joka Väyrysen mukaan pilasi hänen pääsynsä presidentinvaalien toiselle kierrokselle vuonna 2012.

Nyt Väyrynen panee toivonsa keskustan uuteen puheenjohtajaan Juha Sipilään, jonka pitäisi palauttaa puolue Santeri Alkion ja Urho Kekkosen jalanjäljille. Väyrynen tähtää nyt ensin eurovaalien äänikuninkaaksi, sitten eduskuntaan ja seuraavan hallituksen ulkoministeriksi. Vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokkuudesta on Väyrysen mukaan vielä liian aikaista sanoa mitään.