Koe uusi yle.fi

Digitaiteelliset fantasiat syntyvät tietokoneella

Taiteilijalle melkeinpä rajattomia mahdollisuuksia tarjoava digimaalaustaide on viime vuosina ammattimaistunut Suomessa.

kulttuuri
Kirsi Salosen digimaalaus Azaziel.
Kirsi Salosen digimaalaus Azaziel. Kirsi Salonen

Taiteilijat Kirsi Salonen (siirryt toiseen palveluun) ja Sirkku Tuomela (siirryt toiseen palveluun)hylkäsivät perinteiset maalausvälineet jo aikoja sitten. Syitä on monia.

- Tietokone on minulle se kaikkein orgaanisin tapa tehdä taidetta, mikä voi kuulostaa hassulta. Tietokoneen käyttäminen on kuitenkin hyvin nopea tapa olla interaktiossa taiteen kanssa, Sirkku Tuomela kertoo.

- Viimeiset kymmenen vuotta tietokone on ollut melkeinpä elämäntapa. Ei sitä osaa enää ajatella, että tekisi taidetta jollakin muulla tavalla. Kuva on helppo saada ulos isollekin yleisölle, ja muokkausmahdollisuudet ovat loputtomat, Kirsi Salonen jatkaa.

Synkkyyttä ja söpöyttä

Digitaiteilijoiden, sekä harrastelijoiden että ammattilaisten, nettiyhteisöjä löytyy Suomestakin jo muutamia. Useimmiten digimaalauksen aihepiirit liikkuvat fantasiamaailmoissa: esimerkiksi Sirkku Tuomela sekoittaa toisiinsa synkkyyttä ja söpöyttä. Kuvankauniista ballerinasta huomaa tarkemmalla katsomisella suusta putoavat veripisarat.

- Otan paljon vaikutteita viihdekulttuurista, koska olen elokuvien ja sarjakuvien suurkuluttaja. Aihemaailmat tietenkin siirtyvät sieltä omaan taiteeseen, ja haluankin tehdä taidetta, joka siten menee samanhenkisten ihmisten käsiin.

Kuolemansynneistä Rembrantiin

Toisaalta taas vaikka digitaiteen tekotapa onkin moderni, inspiraatiota voidaan hakea myös perinteisemmästä kontekstista. Kirsi Salonen on tehnyt teossarjan, joka perustuu seitsemään kuolemansyntiin, ja hänen töissään siveltimen jäljen näkyminen on tärkeää.

- Viittaan toisinaan jopa Rembrantiin valojen, värien ja sommittelun suhteen. Haen tyylissäni tietynlaista klassisuutta.

Kopio vai alkuperäinen?

Digimaalaustaide ei ehkä vielä ole saanut Suomessa ansaitsemaansa arvostusta, ja sitä pidetään eräänlaisena alagenrenä.

- Tällä alalla ei vain ole vielä tarpeeksi akateemisia, päteviä opettajia. Yleensä potentiaaliset opettajat siirtyvät erilaisiin firmoihin tai ryhtyvät tekemään viihdettä. Digitaide on vähän niin kuin sellaista "melkein taidetta", Kirsi Salonen toteaa.

Toinen ristiriitoja herättävä asia on digitaiteen monistettavuus.

- Taiteen tarkoitushan on viestiä ihmisille asioita. Kumpi sitten on tärkeämpää, että jossakin on yksi upeasti tehty taideteos, jota pitää mennä katsomaan lentämällä jotta sen voi kokea, vai että on olemassa koskettava taideteos, joka on katsottavissa samaan aikaan kaikkialla maailmassa, Sirkku Tuomela pohtii.

Digitaiteesta lisää Yle Uutisten NEO-ohjelmassa.