Yritykset hakeutuvat saneeraukseen liian myöhään

Kaivosyhtiö Talvivaara ja tuulivoimayhtiö Winwind ovat esimerkkejä, joissa yritysten olisi pitänyt hakeutua saneeraukseen aiemmin. Asiantuntijoiden mukaan Talvivaara ja Winwind eivät ole yksittäistapauksia.

talous

Konkurssiasiamies Helena Laine ja yrityssaneerauksiin erikoistunut asianajaja Pauliina Tenhunen ovat samaa mieltä yhdestä asiasta: yritykset hakeutuvat yrityssaneeraukseen liian myöhään.

- Jos oltaisiin aiemmin liikkeellä, lopputulos olisi parempi, sanoo asianajaja Pauliina Tenhunen Castrén&Snellmanista.

Esimerkkejä onnettomasta ajoituksesta lähimenneisyydestä löytyy. Saneerausselvittäjän mukaan Talvivaaran olisi pitänyt hakeutua saneeraukseen jo elokuussa, jotta yhtiöllä olisi ollut enemmän voimavaroja tappiollisen liiketoiminnan kääntämiseen voitolliseksi.

Tuulivoimayhtiö Winwind puolestaan ajautui konkurssiin lokakuussa, vaikka se hakeutui yrityssaneeraukseen. Tuulivoimayhtiön varat eivät riittäneet, kun yhtiö järjesti velkojaan uudelleen saneerausohjelmassa.

Saneerauksessa yritys sopii velkojien kanssa aikataulusta velkojen maksamisessa ja samalla niiden leikkaamisesta. Velkojen uudelleenjärjestelyyn voidaan ryhtyä, jos kaksi velkojaa suostuu saneeraukseen. Ehtona on, että näiden kahden saatavat muodostavat vähintään viidesosan yrityksen kaikista veloista.

Pelko epäonnistumisesta myöhästelyn syynä

Viivyttelyä saneeraukseen hakeutumisessa selittää konkurssiasiamies Helena Laineen mukaan pelko epäonnistumisesta ja tietämättömyys saneerauksen mahdollisuuksista.

- Yrittäjät pelkäävät, että jos lähdetään liputtamaan vaikeuksia, peli on menetetty. Asia ei suinkaan näin ole.

Konkurssiasiamiehen mukaan velkojat kokevat varhaiset yhteydenotot positiivisina asioina. Tällöin on vielä mahdollista sopia maksuaikatauluista ja helpotuksista viivästyskorkojen maksuissa.

Saneeraushakemusten määrät ovat kasvaneet vuodesta 2012 lähes 11 prosentilla. Toissa vuoteen verrattuna vuonna 2013 saneerauksen piirissä oli yli 30 prosenttia enemmän työntekijöitä.

Laineen mukaan tämä ei pelkästään kerro siitä, että yritykset tuntisivat saneerausmenettelyä yhtään sen paremmin kuin aiemmin. Heikko taloustilanne heijastuu myös saneerauslukuihin.

Välimatka saneerauksien ja konkurssien määrässä on suuri. Viime vuonna konkurssihakemuksia tuli hieman yli 3 100, kun taas saneeraukseen haki 571 yritystä.

Laineen mukaan alle kolmasosa saneerausohjelmaan päässeistä pystyy jatkamaan liiketoimintaansa.