Venäjän Alakurtin varuskunta ei ole uhka

Venäjän aikomus avata uudelleen Alakurtin varuskunta ei ole suunnattu Suomea vastaan, arvioivat sotilasasiantuntijat. Venäjä on kaiken kaikkiaan lisäämässä sotilaallista läsnäoloaan Jäämeren alueella. Alakurttiin sijoitettavat 3000 sotilasta ovat vain pieni osa koko suunnitelmassa.

Kotimaa
Venäläiset sotilaat lataavat raketteja laukaisuvalmiiksi.
ANATOLY MALTSEV / EPA
Venäläiset sotilaat lataavat raketteja laukaisuvalmiiksi.
Everstiluutnantti Pentti Forsströmiä haastattelee Vesa Vaarama.

Nettijulkaisu BarentsObserver kertoi pari viikkoa sitten, että Venäjä aikoo avata syksyllä uudelleen Alakurtissa olleen varuskunnan. Varuskunta on ollut tyhjänä vuodesta 2009 lähtien.

Alakurtti on vain reilun 60 kilometrin päässä Suomen rajasta, ja monet ehtivät jo huolestua uutisen kuullessaan.

Turhaan, sanovat sotilasasiantuntijat

- Ei tällä Suomen ja Suomen turvallisuuden kanssa ole juurikaan tekemistä. Lähinnä se on koulutuspaikka ja koulutuksen tukikohta, jolla turvataan pohjoisessa tarvittavia toimintaedellytyksiä, everstiluutnantti Pentti Forsström maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitokselta sanoo.

Osa hyvin laajaa kokonaisuutta

Alakurtissa on itse asiassa kaksi varuskuntaa, joissa toimi aikoinaan maavoimien divisioona. Sen jälkeen Alakurttiin oli sijoitettuna helikopterirykmentti, joka sekin lopetettiin viisi vuotta sitten ja kalusto siirrettiin pois.

Varuskunnat ovat käytännössä tyhjänä. On loogista, että ne otetaan käyttöön kun pohjoiseen sijoitetaan uusia joukkoja.

- Tällä on selvä liittymäkohta siihen, että Venäjä ilmoitti reilu kaksi vuotta sitten erityisten arktisten prikaatien muodostamisesta. Liittymäkohtia on myös asevoimien kokonaisuudistukseen liittyvä varuskuntarakenteen kokonaisvaltainen uudistaminen, jossa yhtäältä varuskuntia hyvin rajulla kädellä vähennetään ja toisaalta joudutaan miettimään uudelleen eri varuskuntien sijoitusta, everstiluutnantti Pentti Forsström sanoo.

Arktinen alue kiinnostaa

Pohjoisella Jäämerellä on koko ajan kasvava merkitys. Alueella on runsaasti luonnonvaroja, öljyä ja kaasua.

Ja pohjoisesta merireitistä, Koillisväylästä odotetaan ajan mittaan muodostuvan tärkeä laivayhteys Atlantin ja Tyynen valtameren välille.

Venäjällä on selkä tarve osoittaa muille, että he pitävät huolen intresseistään pohjoisessa ja että he myös valvovat aluetta. Se on jo kunnostanut pohjoisen suljettuja lentotukikohtia uudelleen, ja myös arktisten prikaatien muodostaminen on läsnäolon lisäämistä.

- Venäjän koko Jäämeren rannikko on aivan tyhjä Kuolan niemimaata ja siellä olevia joukkoja lukuun ottamatta. No onhan siellä jääkarhuja ja muita luonnon eläimiä, mutta käytännössä se on tyhjä. Kyllähän siellä on mietitty, että jotakin täytyy uudelleen ryhmittää ja on lähdetty sitä sitten kehittämään, everstiluutnantti Pentti Forsström maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitokselta sanoo.