Katainen saksalaisille: Suomi ei ole puolueeton

Pääministeri Jyrki Katainen sanoo saksalaislehden haastattelussa, että Suomi ei ole neutraali maa, vaikka emme sotilasliittoon kuulukaan. Katainen muistuttaa myös, että Suomen Nato-optio on yhä olemassa.

Ulkomaat
Jyrki Katainen
Jyrki KatainenJussi Nukari / Lehtikuva

Berliiniläinen sanomalehti Der Tagesspiegel haastatteli pääministeri Jyrki Kataista sunnuntain Ukraina-teemasivuillaan. Kataiselta kysyttiin erityisesti kommenttia Yhdysvaltain entisen ulkoministerin ja rauhannobelistin Henry Kissingerin esittämään Ukrainan rauhansuunnitelmaan.

Kissingerin nelikohtainen suunnitelma on saanut Saksassa aiemmin viikolla runsaasti huomiota. Siinä hän esittää Ukrainalle eräänlaista suomettamista, ”Finnlandisierungia” eli pysymistä neutraalina liittoutumattomana maana kuten Suomi.

Katainen sanoo kunnioittavansa suuresti Kissingeriä, mutta olevansa joistakin Kissingerin suunnitelman kohdista eri mieltä. Kataisen mielestä Kissinger näkee Suomen yhä kylmän sodan aikaisena maana, vaikka nykyinen Suomi on ollut jo 20 vuotta Euroopan unionin jäsen.

– Emme ole neutraaleja, puolueettomia, vaikka emme kuulukaan mihinkään sotilasliittoon, Katainen linjaa haastattelussa.

Kataisen mukaan Suomi pitää myös koko ajan avoinna Nato-optiota eli mahdollisuutta liittyä täysjäseneksi sotilasliittoon. Kataisen mukaan päätös olla liittoutumatta ei riipu siitä, että Suomi haluaa ylläpitää hyvät suhteet Venäjään.

Venäjä-pakotteet osuvat Suomeen muita pahemmin

Katainen toistaa haastattelussa EU:n kannan, jonka mukaan Venäjä on loukannut Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Kataisen mukaan Venäjän pitäisi nyt ennen muuta käynnistää neuvottelut Ukrainan kanssa, ja tarvittaessa ottaa mukaan myös kansainvälinen kontaktiryhmä.

– Avain kriisin ratkaisuun on kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, Katainen linjaa.

Der Tagesspiegel-lehden haastattelussa Katainen sanoo ymmärtävänsä maiden – myös Venäjän – legitiimejä turvallisuusintressejä.

– Mutta turvallisuusintressit täytyy toteuttaa laillisin keinoin. Meillä ei riitä ymmärrystä kansainvälisen oikeuden rikkomiselle.

Mahdollisten Venäjän vastaisten pakotteiden – ja niitä mahdollisesti seuraavien Venäjän vastatoimien - Katainen pelkää osuvan Suomeen jopa pahemmin kuin muihin EU-maihin. Siksi Suomi toivookin, ettei niin pitkälle tarvitsisi mennä.

– Mutta jos pakotteisiin on mentävä, niin sitten menemme niihin, askel askeleelta, Katainen sanoo.

EU päättää Venäjän vastaisten sanktioiden tiukentamisesta ensi viikolla.

Haastattelun lopuksi Katainen sanoo vielä toivovansa, että järki ja käytännöllisyys voittavat, ja ettei luottamus kansainväliseen yhteisöön vahingoitu.

– Venäjä voi, jos niin haluaa, liennyttää tilanteen erittäin nopeasti, Katainen toteaa.