Äänestäjät potevat pahenevaa luottamuspulaa eduskuntaa ja EU-päättäjiä kohtaan

Tutkija on sitä mieltä, että epäluulo päättäjiä ja instituutioita kohtaan ei ole pahasta vaan osoittaa, että emme elä banaanivaltiossa. – Epäluulo on tervettä, sanoo Åbo Akademin erikoistutkija Lauri Rapeli.

politiikka
Kansanedustajia eduskunnan kyselytunnilla.
Kansanedustajia eduskunnan kyselytunnilla 2. toukokuuta.Yle

Suomalaisten luottamus eduskuntaan on heikohkoa. Kansalaismielipidekartoitukset kertovat myös vahvasta epäilystä EU-päätöksentekoa kohtaan. Eniten eduskuntaan luottavat hyvätuloiset ja oikeistoa äänestävät.

Kun valta kasvaa, vähenee kansalaisten luottamus, kertovat mielipidekyselyt eduskunnan luottamukseesta ja vallasta. Mielipiteitä on tutkittu parinkymmenen vuoden ajalta – ennen ja jälkeen perustuslakiuudistuksen. Åbo Akademin erikoistutkija Lauri Rapeli sanoo, että päättäjien ja instituutioiden epäily ei ole pahasta, vaan osoittaa, että emme elä banaanivaltiossa.

– Epäluulo on tervettä. Ei lainkaan heikon demokratian merkki.

Luottamus valtioelimiin on tunnepitoinen tutkimuskohde. Rapeli avaa luottamusvajetta politiikan tutkijoiden kirjassa Eduskunta – kansanvaltaa puolueitten ja hallituksen ehdoilla.

Kansalaisten luottamus eduskuntaan on jopa vähentynyt viime vuosina ja valtioelimistä eduskunta on vähiten luotetuin. Muusta Euroopasta poiketen Suomessa hallitus on hivenen luotetumpi kuin parlamentti.

Nuoret ovat luottavaisimpia eduskuntaa kohtaan. Vanhempien luottamus rapautuu nuoria enemmän. Mutta vielä eduskuntaa enemmän äänestäjät kyräilevät yksittäisiä puolueita ja poliitikkoja.

Eniten kansanedustuslaitokseen luottavat parhaiten ansaitsevat ja oikeistoa äänestävät. Nämä hyvätuloiset äänestävät muita vilkkaammin.

– Ei ainostaan Suomessa, vaan myös muualla on havaittu, että harjoitettu politiikka sitten suosii näitä ryhmiä.

Ihmiset turhautuneita ja voimattomia EU:n edessä

Luottamus EU:hun jää pahnanpohjimmaiseksi. Kansalaiset pitävät EU:n valtaa suurena, mutta eivät juurikaan tiedä unionin työskentelystä ja toiminnasta. Mitä vanhempi kyselyihin vastaaja on, sitä enemmän hän epäilee EU:ta.

Tutkija Lauri Rapeli penää poliitikkoja, varsinkin nyt eurovaalien kynnyksellä, perustelemaan ja selittämään EU:n toimintaa kansalaisille selkokielellä.

– Ihmisten mielipiteissä on turhautumista ja voimattomuuden tunnetta. EU päättää monesta asiasta, mutta siihen ei osata luottaa.

Rapelin mukaan on aika perustella, mitä EU käytännössä tarkoittaa.

– Muutakin kuin hassuja kaladirektiivejä, hän hymähtää.