Tavarakimppakyyti vaatii luottamusta kanssakuljettajaan

Jyväskylän kirjaston kirjakimppakyytipalvelun suunnittelijat uskovat, että verkkokaupan kasvu synnyttää kysyntää joukkoistetuille kuljetuksille.

Osallistu
Tavarakimppakyytipalveluissa voidaan rakentaa turvallisuutta esimerkiksi antamalla käyttäjien arvostella toistensa luotettavuutta.
Tavarakimppakyytipalveluissa turvallisuutta voidaan luoda esimerkiksi antamalla käyttäjien arvostella toistensa luotettavuutta.Ere Ek / Yle Uutiset

Jyväskylän kirjasto aloittaa tällä viikolla kokeilun kirjakimppakyydistä. Kirjaston käyttäjät voivat kokeilun ajan kuljettaa toisilleen kirjoja pientä korvausta vastaan. Kirjatoimitusta tai -palautusta toivovat ja vapaaehtoiset kuljettajat löytävät toisensa PiggyBaggy-verkkopalvelun kautta.

Kirjasto kotiin -kokeilu on Suomessa lajiaan ensimmäinen. Jyväskylässä kirjojen joukkokuljetuksen toivotaan vähentävän autoilua ja siten säästävän ympäristöä. Kirjasto kotiin on osa Jyväskylän kaupungin ja Sitran Kohti resurssiviisautta -hanketta.

– Odotamme jännityksellä, ketkä ilmoittautuvat kuljettajiksi. Tästä on tiedotettu esimerkiksi paikallisten opiskelijajärjestöjen kautta, joten toivomme, että vapaaehtoisia löytyy runsaasti, kertoo verkkopalvelusuunnittelija Juha Hälinen Jyväskylän kaupunginkirjastosta.

Ennen kokeilun alkua kuljettajiksi oli ilmoittautunut 60 ihmistä. Kirjaston käyttäjien lisäksi kirjoja kuljettavat muun ajamisen ohella myös kahden paikallisen pizzerian lähetit.

Walmart harkitsee joukkokuljetuksia

Jakamistalous ei ole uusi ilmiö. Suomessa kimppakyytien järjestäminen Facebook-yhteisöissä on siitä ehkä arkipäiväistynein esimerkki. Myös tavaroiden lainaamiseen keskittyvät palvelut, kuten Kuinoma ja Kortteliauto, sekä lyhytaikaiseen asunnonvuokraukseen tarkoitetut Airbnb:n kaltaiset palvelut ovat vakiinnuttaneet käyttäjäkuntansa. Yhdysvalloissa myös crowdshipping-palvelut (siirryt toiseen palveluun) ovat alkaneet nostaa päätään.

Kirjastokokeilun käyttäjiä yhdistävän PiggyBaggy-palvelun rakensi Coreorient-yritys, jonka toimitusjohtaja Harri Paloheimo uskoo, että tavarakimppakyyti löytää paikkansa myös suomalaisten arjessa.

– Ehkä keskeisin haaste on saada ihmiset ajattelemaan, että tämä on ihan normaalia toimintaa. Meidän täytyy saada tuotua se marginaalista arkipäivään.

Paloheimo uskoo, että uudelle kuljetustavalle voisi olla käyttöä esimerkiksi jatkuvasti kasvavassa verkkokaupassa. Suomessa myös ikääntyneiden määrän kasvu lisää kuljetusavun tarvetta.

Lähitulevaisuudessa Coreorientin kimppakuljetuspalvelua suunnitellaan käytettäväksi esimerkiksi Helsingin Kalasataman alueella, jossa ei toistaiseksi ole juurikaan ruokakauppoja. Vastaavan palvelun käyttöä harkitsee esimerkiksi amerikkalainen kauppaketju Walmart. Tukholmassa kuljetuspalvelu DHL alkoi viime vuonna joukkoistaa (siirryt toiseen palveluun) pienten pakettien kuljettamista.

Luottamusta mainejärjestelmällä

Omien tavaroiden antaminen vieraan ihmisen kuljetettavaksi saattaa arveluttaa monia. Kirjaston kirjat ovat hyvä kokeilukohde siksikin, ettei yksityinen tilaaja joudu pelkäämään omaisuutensa puolesta. Kirjat kuljetetaan sinetöidyissä, uudelleen käytettävissä pakkauksissa ja lähetysten saapumista seurataan PiggyBaggy-järjestelmässä.

Harri Paloheimo uskoo, että luottamusta voitaisiin luoda esimerkiksi käyttäjien toisilleen antamilla arvioinneilla.

– On esimerkiksi Airbnb:n käyttämiä, hyväksi koettuja järjestelmiä, joissa rakennetaan palvelun ja kokemuksen kautta mainetta. "Olen hyvä kuljettaja, suoriudun kuljetuksistani, minuun voi luottaa." Lisäksi on tavanomaisia mekanismeja, kuten vakuutukset.

Voiko tällä tehdä rahaa?

Jyväskylän kirjaston kokeilu on kuljetuksia tilaavalle maksuton. Kirjalähetit saavat kuljetuksesta palkkion, joka on matkan pituuden mukaan kahdesta viiteen euroa.

Huhtikuun loppuun kestävän kokeilun perusteella haetaan verottajalta kannanotto kuljetuspalkkioihin. Jakamistalous on pakottanut Verohallinnon tarkentamaan linjauksiaan. Viime vuonna päätettiin, että palveluiden vaihtamiseen perustuva aikapankkitoiminta on verotettavaa vaihtotyötä.

Ympäristöajatteluun nojaavan kokeilun tarkoitus kuitenkin on, että ihmiset kuljettaisivat kirjoja muun matkustamisensa ohella, eivätkä ajaisi pelkästään rahan vuoksi.

– Sitä ei voi millään rajata pois, mutta ei siitä taloudellisesti kannattavaa välttämättä saa. Kuljetuksia voidaan myös ohjailla. Jos halutaan maksimoida energiansäästö, kuljetus näytetään vain ihmisille, joiden matkan varrella paikka oikeasti on, Harri Paloheimo kertoo.

Aiheesta lisää Suora linja -ohjelmassa TV2:ssa klo 19.20.