Sivarit saavat äänen uutukaisessa Erkki Löfbergin kirjassa

Kanta vaihteli - sivarit kertovat kokoaa samaan kirjaan 1980-luvun siviilipalvelusmiesten kokemuksia. Teos esittelee myös sotilaspiirin ja tutkijalautakunnan hylkäyspäätöksiä. Lehdistössä kiivailtiin 1980-luvulla sivareista ja heitä saatettiin nimitellä vähemmän mairittelevasti siipiveikoiksi, lusmuilijoiksi ja liuhuparroiksi.

Kotimaa
Erkki Löfberg, kirjan Kanta vaihteli - sivarit kertovat tekijä Yle Hämeen vieraana
Markku Karvonen / Yle

Kimmokkeen kirjan kirjoittamiseen riihimäkeläinen Erkki Löfberg sai vihapuheista, joita kuuli. Vihapuhetermiä ei tosin tuolloin käytetty. Löfberg halusi selvittää, pitivätkö hänen omat mielikuvansa vihamielisestä suhtautumisesta sivareihin paikkansa. Haastateltuaan sivareita hän vakuuttui, että kertomukset kannatti dokumentoida.

Syntyi siis 170-sivuinen kirja, jossa parikymmentä miestä kertoi kokemuksistaan siviilipalvelusajastaan. Kirjasta selviää myös kuinka vaihtelevin perustein tutkintolautakunta eväsi tai myönsi siviilipalvelupaikan.

- Oli aika järjestelmällistä siviilipalveluksen mollaamista mm. lehdistössä. Tällä pyritään saamaan siviilipalvelus kuihtumaan ja yritettiin osoittaa, että siviilipalvelus ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan eikä suomalaiseen puolustusjärjestelmään.

- Sivareiksi haluavia peloteltiin myös, että tulevaisuus menee pilalle, jos ei mene armeijaan. Kirjasta selviää kuitenkin, että päinvastoin silloisista sivareista monet ovat nyt hyvissä yhteiskunnallisissa asemissa eikä sivarius nostanut urapolkua pystyyn, sanoo Erkki Löfberg.

23 toisinajattelijan tarinaa

Kirjan haastatelluista 21 suoritti siviilipalveluksen, kuka sairaalassa, kuka konttorissa tai vaikkapa palokunnassa. Yksi haastatelluista suoritti aseettoman palveluksen ja yksi sai kymmenen vuoden taistelun jälkeen vapautuksen palvelusta.

Kirja kertoo myös, että yleensä tutkijalautakunnassa oltiin kireissä tunnelmissa ja hylkäysprosentti oli korkea. Tämän seurauksena yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri muuttui 1980-luvun lopulla ja tutkijalautakunnasta luovuttiin.

Tapaus Pertti Haaparanta

Räikein sivaritapaus oli Pertti Haaparanta, joka määrättiin syksyllä 1982 tutkijalautakunnassa asepalvelukseen. Parin vuoden päästä Haaparannan hakemus kuitenkin hyväksyttiin.

Tätä ennen hän oli ehtinyt istua vankilassa kaksi kuukautta, ja Amnesty oli ehtinyt luokitella Haaparannan ensimmäiseksi suomalaiseksi mielipidevangiksi. Nykyään Haaparanta on kansainvälisesti arvostettu kansantaloustieteen professori.

Haastateltujen kertomuksista selviää se, että varsinkin sosiaali- ja terveyspuolen työpaikoissa sivareita kohdeltiin hyvin ja sivarit itsekin tunsivat tekevänsä arvokasta työtä. Sivareiden mielestä palvelupaikoissa oppi tärkeitä taitoja, joita muuten ei ehkä olisi koskaan oppinut-

- Mutta simputuspaikkojakin oli, sanoo kirjan tekijä Erkki Löfberg.

Kirja sivareille ja sivareiden lapsille

- 1980-luvusta on tultu pitkä asennematka. Nykyään ei tarvitse enää vakaumustaan kenellekään todistaa. Ja kyllä nuo 1980-luvun sivarit tekivät melkoista pioneerityötä. Nyt tilanne onneksi on aika hyvä, ja nyt voi valita kumpaan haluaa mennä, aseelliseen vai siviilipalveluun.

Löfbergin mielestä kirja Kanta vaihteli - sivarit kertovat saattaa kiinnostaa entisten sivareiden nykyisiä lapsia, jotka voivat kirjasta saada tietoa isiensä sivariajoista, ja myös vaikeuksista, joita miehet kohtasivat valitessaan siviilipalvelustien.