Kunnianloukkausjutut eivät etene alkua pidemmälle

Viime vuonna reilusti yli puolet kunnianloukkausjutuista raukesi jo esitutkintaan. Törkeistäkin tapauksista vain joka viides johti syytteeseen. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan kyse on eurooppalaiseen oikeuskäytäntöön sopeutumisesta.

Osallistu
Kunnianloukkausjuttujen käsittely vuonna 2013
Yle

Valtaosa - 64 prosenttia - kunnianloukkausjuttujen käsittelystä tyssäsi esitutkintaan viime vuonna. Yleisin esitutkinnan rajoittamisen syy oli teon arvioiminen laadultaan vähäiseksi. Lähes puolet esitutkinnan keskeyttämisistä perusteltiin tällä niin sanotulla seuraamusluonteisella rajoittamisella.

Muita syitä ovat näytön puuttuminen (13 prosenttia ratkaisuista) tai kustannusperuste (10 prosenttia) eli se, että asian selvittäminen tulisi liian kalliiksi suhteessa seuraamuksiin.

Kaikkiaan kunnianloukkauksista tehtyjä rikosilmoituksia oli viime vuonna käsiteltävänä 1463. Niistä vain noin joka kymmenes johti syytteeseen. Syytteistä luovuttiin syyteharkinnan jälkeen noin 14 prosentissa tapauksista.

Tapauksista 56 oli törkeitä kunnianloukkauksia. Niistäkin vain joka viides johti syytteeseen ja sama määrä syytteistä luopumiseen. Esitutkinta keskeytettiin kolmasosassa tapauksista, joista oli tehty rikosilmoitus nimikkeellä törkeä kunnianloukkaus.

Trendi on, että annetaan vielä enemmän tilaa sananvapaudelle, kuin yksilön kunnialle.

Jorma Kalske, apulaisvaltakunnansyyttäjä

Verkkokirjoittelu lisää rikosilmoituksia

Kunnianloukkausjuttujen määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä pidetään verkkokirjoittelua, joka on lisännyt solvaavan kielenkäytön mahdollisuuksia ja näkyvyyttä.

Yle Uutiset tutustui muutamaan kunnianloukkaustapaukseen, joissa esitutkinta oli päätetty keskeyttää.

Tapaus 1. Yhteisöpalvelu Ask.fm:ssä oli kirjoitettu 12-vuotiaasta tytöstä "arvostellen ulkonäköä, nimitelty halventavasti tyhmäksi ja huoraamiseen viittaavasti". Esitutkinta oli lopetettu, sillä pidettiin todennäköisenä, että näyttöä tekijästä ei saada.

Tapaus 2. Verkkoyhteisö Suomi24:ssä henkilö oli kertonut ottaneensa tatuoinnin, johon hän ei ollut tyytyväinen. Henkilö oli nimimerkin takaa kritisoinut tatuoinnin tekijää Suomi24:n keskustelupalstalla ja kehottanut boikotoimaan tatuoijaa. Tatuoija teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Esitutkinta lopetettiin, sillä tekoa pidettiin vähäisenä.

Tapaus 3. Henkilö oli tehnyt rikosilmoituksen, jonka mukaan häntä oli haukuttu Facebookissa ja suusanallisesti pedofiiliksi. Hän ei ollut kuitenkaan toimittanut viestejä nähtäväksi, joten näytön puuttuessa sana vastaan sana -tilanteessa esitutkinta oli lopetettu.

Kihlakunnansyyttäjä Marika Visakorpi Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta arvioi, että netti on paitsi lisännyt tapauksia, myös tehnyt niistä vaikeita selvitettäviä.

- Netissä on hankala saada selville, kuka viestin lähettämisen taustalla on. Esimerkiksi palvelin on ulkomailla tai käytetään sellaista laitetta, ettei lähettäjää saa helposti jäljitettyä. Nämä ovat keskeisimmät syyt. Lisäksi syynä voi olla se, että on hyvin vähäistä mitä siellä (verkossa) on ilmaistu.

Kunnianloukkaus rikoslajina menettää merkitystään

Ratkaisujen valossa kunnianloukkaus näyttää menettäneen painoarvoaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mielestä yleiseurooppalaiseen trendiin sopeutuminen selittää sitä, miksi tapaukset yhä useammin keskeytyvät esitutkinnassa.

- Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viime vuosina antanut ratkaisuja, joissa Suomen lainkäyttöäsuhteessa sananvapauteen eli artikla 10:een on katsottu liian tiukasti. Nyt olemme pikkuhiljaa mukautumassa niin syyttämiskäytännöissä, -ratkaisuissa kuin tuomioistuinratkaisuissakin tähän EIT:n päätöksissään lanseeraamaan henkeen.

Kun nyt katsoo, millaisista asioista rikosilmoituksia tehdään, niin suoraan sanottuna aika turhanaikaisista.

Jorma Kalske, apulaisvaltakunnansyyttäjä

Suomessakin voi siis olla syytä tottua kovaan kielenkäyttöön ilman rangaistuksen uhkaa.

- Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokouskin on päätöslauselmassaan toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita muun muassa poistamaan kunnianloukkausta koskevista säännöksistä vankeusrangaistuksen uhan. Yleiseurooppalainen trendi on, että annetaan vielä enemmän tilaa sananvapaudelle, kuin yksilön kunnialle, Kalske toteaa.

Identiteettivarkauden voisi kriminalisoida

Apulaisvaltakunnansyyttäjä myös kannattaa ajatusta, jonka mukaan kunnianloukkaus olisi kaikissa tilanteissa rikoslaji, jossa syyttäjällä ei ole syyteoikeutta. Tällä hetkellä valtakunnansyyttäjä voi nostaa syytteen, jos kunnianloukkaus on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

- Kun nyt katsoo, millaisista asioista rikosilmoituksia tehdään, niin suoraan sanottuna aika turhanaikaisista.

Kalskeen mukaan puhetta on ollut siitäkin, tulisiko koko kunnianloukkaus dekriminalisoida.

- Ei ole kuitenkaan syyttäjälaitoksen asia ottaa siihen ensisijaisesti kantaa, vaan se on muun yhteiskunnallisen keskustelun mahdollinen tulos.

Sen sijaan identiteettivarkaus voitaisiin Kalskeen mielestä luokitella rikokseksi, mitä se ei nyt ole.

- Lähempään tarkasteluun voisi ottaa sen, millaisia haittoja identiteettivarkaudesta ihmiselle aiheutuu. Tämä asia on jäänyt katveeseen.