Sähköpurkauksesta uusi jäteveden puhdistustekniikka

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on saanut mm. lääkejäämiä hajottavan tekniikan kaupallistamisvaiheeseen. Vesilaitoksilla seulotaan paraikaa myrkkyjäämiä laajassa jätevesitutkimuksessa.

Kotimaa
Toikansuon jätevedenpuhdistamo.
Yle

Jätevesien puhdistukselle asetetaan EU:n tasolla tulevaisuudessa todennäköisesti entistä tiukemmat määräykset. Suomessa varaudutaan asiaan selvittämällä lukuisien haitta-aineiden pitoisuuksia jätevesissä.

Esimerkiksi hormonien, lääkkeiden ja muiden kemikaalien määrää tutkitaan paraikaa Suomessa kuudellakymmenellä vesilaitoksella, muun muassa Lappeenrannassa. Tutkimusta koordinoi Vesilaitosyhdistys VVY.

- Tämä kartoitus on ensimmäinen vaihe ongelmaan tarttumisessa. Lappeenrannassa näitä aineita ei vielä puhdisteta jätevesistä, kertoo Lappeenrannan Energian käyttöpäällikkö Riitta Moisio.

Menetelmää testataan Pietarissa   

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan laitoksella on kehitetty uutta, kustannuksiltaan edullista sähköpurkausmenetelmää jäteveden käsittelyyn.

Sitä testataan pietarilaisessa lääketehtaassa. Menetelmän tuotteistamiseksi on jo perustettu spin off -yritys Wapulec.

Plasmateknologian hyödyntämistä tutkitaan useassa eri yliopistossa, ja lappeenrantalaisilla on vireillä yhteistyötä eurooppalaisten kumppanien kanssa.

Menetelmässä veteen johdetaan korkeajännitteinen nopea sähköpurkaus, joka muistuttaa salaman iskua. Purkaus muodostaa puhdistuslaitteistossa otsonia sekä hapettavia hydroksyyliradikaaleja, jotka kemiallisen reaktion avulla hajottavat veteen liuenneita lääkejäämiä.

Myös desinfiointi onnistuu sähköpurkauksen avulla

- Lääkeaineiden ja hormonien lisäksi menetelmää on tutkittu useilla eri haitta-aineilla kuten sinilevä-, ligniini-, humushappo- ja öljypitoisilla vesillä, kertoo professori Marjatta Louhi-Kultanen.

- Energiatehokkaan PCD-menetelmän on havaittu soveltuvan myös desinfiointimenetelmäksi, esimerkiksi E.coli-bakteerien hajottamisessa.

Sähköpurkausmenetelmän investointikustannukset ovat Louhi-Kultasen mukaan kilpailukykyiset verrattuna yleisesti käytettyyn otsonointiin. Uusi menetelmä myös kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin otsonointi.

- Käyttökustannukset ovat vain kolmannes otsonoinnin kustannuksista, kertoo professori Marjatta Louhi-Kultanen.