Asiantuntijat Putinin puheesta: Tuttua, pelottavaa, sovittelevaa

Joukko suomalaisia ulkopolitiikan asiantuntijoita arvioi Yle Uutisille Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiistaista puhetta duumalle.

Kotimaa
Vladimir Putin pitää puhettaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuu duumassa Krimin liittämisestä Venäjään.RTR

Yle Uutisten tavoittamat suomalaiset ulkopolitiikan asiantuntijat pitivät Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiistaista puhetta pääosin odotettuna, mutta samalla se jätti jälkeensä paljon mietittävää. Pyrkiikö Venäjä saamaan haltuunsa koko Ukrainan?

Putin keskittyi esittämään Venäjän näkökulman kriisiytyneeseen tilanteeseen ja pyrki oikeuttamaan Krimin erottamisen Ukrainasta. Yksi asiantuntijoista nosti esiin myös syyn tilanteen kärjistymiselle: Venäjä ei ole onnistunut rakentamaan haluamaansa Euraasian unionia.

Markku Kangaspuro: Venäjä antaa tulla takaisin kaiken

Markku Kangaspuro.
Markku Kangaspuro.Yle

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtajan Markku Kangaspuron mukaan Putinin puheessa oli sekä kovaa että sovittelevaa, yhteistyöhakuista viestiä. Hän piti puhetta moniaineksisena, joka oli tarkoitettu etenkin venäläiselle ja kansainväliselle yhteisölle, mukaan lukien Ukrainan venäläinen väestö.

– Puheen perussisältö oli se, että Venäjä on ryhtynyt näin koviin toimenpiteisiin turvaamaan turvallisuuspoliittisia etujaan. Krim ja Ukraina olivat ikään kuin viimeinen linnake, jota ne ei enää sallineet vyörytettävän. Tavallaan Putin vyörytti koko arsenaalin ja antoi ymmärtää, että Venäjä antaa tulla takaisin kaiken, mitä he ovat joutuneet nielemään. Krim on ollut vasta 20 vuotta Neuvostoliiton hajoamisesta johtuneen virheen vuoksi Venäjästä irrallaan ja siihen asti se on aina kuulunut Venäjään, ja siten olennainen osa. Tämä oli puheen kova ydin, sanoo Kangaspuro.

Teija Tiilikainen: Ei uusia avauksia

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.Yle

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kertoo kuulleensa Putinilta samankaltaisen viestin aiemmin. Putin esitti Venäjän näkökulman tapahtuneeseen.

– Krimin irrottaminen Venäjästä on sen mukaan ollut laiton teko ja nyt Venäjä vain korjasi tilanteen.Puheessa ei ollut mitään uutta eikä yllättävää. Venäjän mukaan länsi paisuttelee ja liioittelee puhuessaan uudesta kylmästä sodasta. Venäjä kielsi, että Krimillä olisi sopimusten vastaisia sotilasvaunuja, mutta läntiset tiedot ja ukrainalaiset tiedot kertovat kuitenkin jostain muusta, Tiilikainen lisää lopuksi.

Jukka Mallinen: Putin valehteli päin naamaa

Jukka Mallinen.
Jukka Mallinen.Jukka Lintinen / Yle

Kääntäjä, kirjailija Jukka Mallinen piti Putinin puhetta pelottavana.

– Putin häikäilemättä valehteli maailmanyhteisölle päin naamaa. Se on pelottavaa, että hän noin raa'asti vääntelee totuuden aivan tuntemattomaksi. Toinen, mikä on hirveän pelottavaa, on Venäjällä kehitetty sotahysteria. Valtiolliset tiedotusvälineet ja valtiollinen puolue ovat lietsoneet venäläiset irrationaaliseen hysteriaan ja viime kädessä siitä on vastuussa Putin, Mallinen sanoo.

Mika Aaltola: Putin kaipaa menneisiin

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.Yle

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola näkee Putin puheessa kaikuja takavuosilta.

– Se oli kansallismielisen suurvalta-Venäjän puhetta. Se oli nostattava, emotionaalinen, nationalistinen, tunteenomainen puhe, jonka tarkoituksena oli vedota venäläisten tunteisiin. Ja siinä korostui se, että Venäjä on saanut uuden alueen itseensä liitettyä ja haikailee sitä kautta perinteisen Neuvostoliiton imperiumin roolia tuolla alueella, Aaltola sanoo.

Markku Kivinen: Kosovo odotetusti argumenttina

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.Yle

– Puheessa oli argumentaatio, jota Putin on käyttänyt jo jonkun aikaa, ja joka on ollut odotettavissa eli Kosovon käyttäminen argumenttina. Kun Kosovo voitiin erottaa Jugoslaviasta, niin Krim voidaan erottaa Ukrainasta. Se mitä puheessa ei varsinaisesti sanota, on Euraasian unioni jota Venäjä on rakentanut. Siinä epäonnistuminen on keskeinen syy siihen, että hallitsematon tilanne on johtanut Venäjällä tämän tyyppiseen reaktioon, Kivinen kertoo.

Katri Pynnöniemi: Putin vetosi historiaan

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi.Ulkopoliittinen instituutti

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Katri Pynnöniemen mukaan Putin vetosi puheessaan vahvasti historiaan ja erityisesti siihen, että Krim on osa Venäjää.

– Samalla hän hyvin paljon vetosi ja korosti Sevastopolin strategista merkitystä Venäjälle ja nosti esille mielestäni olkiukkomaisen kommentin, että Ukrainan Nato-jäsenyys uhkaisi Sevastopolin asemaa.

Hanna Smith: Ukrainan kohtalo jäi vielä ilmaan

Hanna Smith
Hanna SmithYle

Tutkija Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista puolestaan arvioi, ettätapahtumasarjan tahti on ollut nopea ja mietittäväksi jäävät Putinin sanat siitä, että maat ovat yhtä.

– Puhe päättyi siihen, että Putin ilmoitti Krimin ja Sevastopolin olevan osa Venäjää. Vaikka tämä on ollut koko ajan tulossa niin se, että se tapahtui nyt ja näin nopeasti Krimin sunnuntaisen kansanäänestyksen jälkeen oli ehkä yllättävin kohta. Koko puhe periaatteessa pohjautui siihen, että Putin selitti hyvin vahvasti venäläisen näkemyksen. Puhe jätti kysymyksen ilmaan siitä, että mitä Putin tarkoitti sillä, että Ukraina ja Venäjä ovat yhtä, miettii Hanna Smith.

Arto Luukkanen: Miten lopulta käy Ukrainan?

Helsingin yliopiston dosentti Arto Luukkanen.
Helsingin yliopiston dosentti Arto Luukkanen.Yle

Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtori Arto Luukkanen näkee presidentti Putinin puheessa jatkumon neuvostoaikaan. Myös Luukkanen jää pohtimaan Ukrainan kohtaloa.

– Puheessa esiteltiin Brežnevin opin jatko eli Putinin oppi, jossa Venäjä toteaa, että jos joku valtio Venäjän historialliselta maaperältään aikoo liukua länteen, niin heille muodostuu oikeus reagoida. Opin toinen puoli on se, että Venäjä on julistanut oikeudekseen tulkita ja todeta mikä hallinto on ns. legitimoitu ja laillinen. Putin puhui, ettei Ukrainaa ole tarkoitus panna osiin, mutta tarkoittaako se sitä, että maa otetaan kokonaan myöhemmissä operaatioissa, Luukkanen pohtii.