Suomi hautoo valttiässää - koulutusrahat valuvat muille

Suomalainen tutkintoon johtava koulutus olisi maailmalla haluttua. Koulutuksen myynti on kuitenkin Suomessa yhä tabu. Samaan aikaan, kun moni muu maa tekee koulutusosaamisellaan tiliä eri puolilla maailmaa, kotoiset oppilaitoksemme painiskelevat syvenevässä talouskurimuksessa. Osaamista on ja myytävää olisi, vaan kauppaa ei ole lupa tehdä. Kauanko näin voi jatkua?

talous
Opiskelijoita luennolla.
Yle

Monet maat myyvät koulutusosaamistaan eri puolille maailmaa, koulutusjuna liikkuu jo vauhdilla. Suomi kaikkine Pisa-menestyksineen ei ole tuossa junassa mukana.

- Suomessa koulutukseen suhtaudutaan suurella kunnioituksella. Kenties jopa niin suurella, ettei koulutusrakenteisiin uskalleta tehdä uudistuksia silloinkaan, kun olisi niiden aika, toteaa Karelia ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo Joensuusta.

Suomalainen korkeakouluopetus - myös ulkomaisille suunnattu - on ilmaista. Tällä hetkellä lakimme sanoo, että suomalainen opetus voi olla kauppatavaraa vain, jos se ei ole tutkintoon johtavaa.

- Heti kun myytäväksi tarjottu koulutus on tutkintoon johtavaa - siis sellaista jolla on merkitystä ja jolle olisi ottajia - koulutus muuttuu ilmaiseksi. Osaamista meillä on, ja opettajakunta valmiuksineen on kansainvälisesti ajantasalla. Sen sijaan suomalainen yhteiskunta lainsäädäntöineen elää nyt menneessä maailmassa, Raivo pohtii.

Koulutuksen maksullisuus pelottaa?

Suomalaisen koulutuksen maksuttomuus on yksi yhteiskuntamme perusarvoja. Mahdollisuus opiskella taustoista riippumatta on pienen kansakunnan kansalaisilleen tarjoama etu. Ehkä maailman pienentyessä voisi jo kuitenkin kysyä, onko Suomen tarkoitus kouluttaa koko muukin maailma, ilmaiseksi?

- Koulutuksen maksuttomuus on hyvin ideologinen kysymys. Maksuttomuuden puolesta, ja myös sitä vastaan on olemassa hyviä perusteluja. Mielestäni nyt kuitenkin nähdään ulkomaille myytävä koulutus mörkönä aivan suotta.

- Tässä todennäköisesti pelätään niinsanottua portti-ilmiötä. Ajatellaan, että jos aletaan myydä tutkintokoulutusta ulkomaille, pian oltaisiin hinnoittelemassa myös kotimaassa tarjottavaa koulutusta, rehtori Raivo miettii.

Pohjois-Karjalasta oltiin mukana tarjouskilpailussa muun muassa Saudi-Arabiaan syntymässä olevan koulutuskokonaisuuden toteutamiseksi. Suorastaan yllättäen pieni Suomi pääsi kansainvälisen tarjouskilpailun finaaliin saakka ja meidän osaamisestamme oltiin kovin innostuneita.

- Emme kuitenkaan voineet viedä tarjoustamme loppuun saakka, sillä talousrakenteemme ja koulutuksen hinnoittelua koskeava lainsäädäntömme blokkasi meidät ulos loppusuoralla. Toisaalta tietysti harmittaa, toisaalta palaute oli erittäin kannustavaa. Meihin uskotaan ja osaamistamme todella arvostetaan, Petri Raivo pohtii.

Koulutuksen järjestäjäksi valittiin Kanada, jolla on jo usean vuoden kokemus korkeakoulutuksen myynnistä. Kauppaa ei tehty aivan pienellä rahalla.

- Karu tosiasia on kyllä myös se, että me olemme pahasti jälkijunassa tämän koulutusviennin kohdalla. Juna kulkee jo melkoista vauhtia, ja meillä on kovasti töitä näkyvissä, jos aiomme edes lähitulevaisuudessa löytää rahoitusta kotimaamme koulutusrakenteisiin maailmalta, Raivo harmittelee.

 Pelikenttänä koko maailma

Jo vuosia jatkunut talouden matalasuhdanne on heikentänyt kotimaista koulutuskysyntää oleellisesti. Samaan aikaan eri koulutusasteita patistetaan kasvattamaan omarahoitusosuuttaan.

- Yhtälö on haastava. Koulutuksen tarve ei toki ole kadonnut, mutta siihen käytettävät varat ovat sulaneet talouden sukeltaessa. Jos yritykset keskittyvät pitämään päätään pinnalla, ei koulutusbudjetti ymmärrettävästi voi olla päällimmäinen satsauksen kohde, rehtori Petri Raivo toteaa.

Ammattikorkeakouluilta ja ammatilliselta toiselta asteelta on leikattu viime vuosina tuntuvasti määrärahoja, eikä nipistäminen ole vieläkään ohi.

- Meidän rahoituksemmehan ei ole kokonaan valtion kukkarosta tullutkaan, vaan meillä on ollut velvoite tienata itse tietty määrä vuosibudjetista. Saattaa olla, että kun yliopistomaailmaa patistetaan jatkossa tiiviimmin mukaan rahanhankintaan, pääsemme pohtimaan laajemmalla rintamalla myös koulutusvientiä koskevien rakenteiden ajantasaistamista, Raivo ennustaa.

- Me olemme availleet päätä hiljallen muun muassa Kiinan suuntaan, jossa on valtava koulutuskenttä tarjolla. Kansainvälisiin kuvioihin mukaan pääsy edellyttää kylläkin todella paljon jalkatyötä ja henkilökohtaisten suhteiden luomista; erityisesti itään päin tarjousta tehdessä henkilökysymykset painavat osaamisen lisäksi paljon, Raivo kertoo.

Petri Raivo hahmottelee, että koulutusviennin voi nähdä myös koulutettavien tuontina. Esimerkiksi lähinaapurimme Venäjällä ovat olleet kovin kiinnostuneita Karelia ammattikorkeakoulun uudesta simulaatiooppimisympäristöstä.

- Sen ympärille syntyy kenties molempia tahoja hyödyttäviä koulutuspaketteja jatkossa, Raivo kaavailee.

20.3.2014 14.12 Lisätty linkki

Asiaa yliopistorahoituksesta kehysriihessä