Hyppää sisältöön

Ympäristöalalla on vielä matkaa talouden veturiksi

Talouden alamäki on jarruttanut niin sanotun cleantech-sektorin kehittymistä teollisten työpaikkojen korvaajaksi Suomessa. Sitra syyttää ympäristöalan hitaasta kasvusta valtiota ja kuntia, joiden toivottaisiin suosivan nykyistä enemmän uusia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Ympäristöalan kasvu takeltelee Suomessa. Niin sanottu cleantech-sektori on vasta parina viime vuonna päässyt tavoiteltuun kasvuvauhtiin niin työllistävyydessä kuin liikevaihdossa.

Pääsyynä odotettua hitaampaan kehitykseen pidetään talouden yleistä alamäkeä, mutta myös valtion ja kuntien toimia. Johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta toteaa, että julkisissa hankinnoissa pitäisi nykyistä enemmän suosia uusia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

- Kunnat ja valtiot ottavat usein käyttöön vanhaa teknologiaa, joten uudet, tehokkaat ratkaisut eivät helposti pääse markkinoille. Kukaan ei halua ensimmäisenä ottaa uutta teknologiaa markkinoille ennen kuin kaveri on kokeillut sitä. On turvallista tehdä samoin kuin muut.

Pantsar-Kallio huomauttaa, että viime vuonna julkiset hankinnat olivat suuruusluokaltaan 35 miljardia euroa, mikä on 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Valtion pitäisi Pantsar-Kallion mielestä myös terävöittää energiapolitiikkaansa ja edistää aiempaa enemmän kotimaista energiatuotantoa.

- Puubiomassat ovat tärkeässä roolissa. On järjetöntä, että maailmalta tuodaan energianlähteitä Suomeen, kun meillä on paljon omaakin käyttämätöntä puuta ja jätettä. Meillä pitäisi olla ohjaavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa, että voitaisiin nopeuttaa cleantechin kasvua Suomessa. Cleantech-liiketoiminnan kasvu riippuu myös ihmisten ajattelutavasta ja rohkeudesta ottaa käyttöön uusia ratkaisuja.

Sitra: Työpaikat tulevat vielä

Sitra uskoo, että ala voi korvata teollisuudesta katoavia työpaikkoja, mutta se tarkoittaa asennemuutoksen lisäksi työntekijöiden uudelleenkouluttamista.

Esimerkiksi puubiomassoihin perustuvan teollisuuden kasvuksi on arvioitu kymmenen miljardia euroa ja 10 000 uutta teollista työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Pantsar-Kallio uskoo, että tavoite on realistinen.

- Kyllä, mutta toteutuakseen se vaatii sitä tukevia päätöksiä valtiovallalta.

Jos Suomi jää kehityksen ulkopuolelle, olemme ulkona maailman suurimmilta markkinoilta.

Mari Pantsar-Kallio

Mari Pantsar-Kallio ei usko, että cleantechin kasvun takelteleminen johtuisi rahoituksen puutteesta. Hänen mukaansa yksityiset rahoittajat ovat jo melko hyvin mukana sektorin rahoituksessa. Sen sijaan kyse on nimenomaan energia- ja teollisuuspolitiikasta.

Käytännön esimerkkeinä Pantsar-Kallio esittää muun muassa uusiutuvan energiantuotannon hyötykäyttöä. Vaikka tuulivoima ei ole lähtenyt vielä lentoon, periksi ei pidä hänen mukaansa antaa.

Hän toivoo kehitystyötä myös aurinkoenergiaratkaisuihin.

- Ne ovat maailman nopeimmin kasvavia markkinoita. Jos Suomi jää kehityksen ulkopuolelle, olemme ulkona maailman suurimmilta markkinoilta. Aurinkoenergiassa pitää löytää suomalaisen osaamisen vahvuus. Se ei välttämättä ole halpojen aurinkopaneelien valmistamista Suomessa, sillä ne tehdään jo Kiinassa. Me voisimme tuoda kiinalaisia paneeleja ja kehittää niiden ympärille vaikka kokoonpano- ja huoltobisnestä.

Ylen toimitukset eri puolilla Suomea ja radion ajankohtaisohjelmat käsittelevät aina torstaisin yhteistä teemaa. Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseuran aiheena on se, miten ympäristöosaaminen muutetaan rahaksi 20.3. kello 14.30–15.00.

.
.