Mikä tekee Krimin kriisistä vakavan? Kysymyksiä ja vastauksia

Monet ihmiset miettivät näinä päivinä, kuinka vakava tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä vallitsee ja miten Suomen pitäisi tähän suhtautua. Yle Uutiset kysyi asiaa ulkopolitiikan asiantuntijoilta.

Ulkomaat
Väkijoukko seuraa Vladimir Putinin puhetta suurelta videonäytöltä Sevastopolissa.
Väkijoukko seurasi Vladimir Putinin puhetta suurelta videonäytöltä Sevastopolissa 18. maaliskuuta.Zurab Kurtsikidze / EPA

Moni muukin alue haluaisi itsenäistyä tai kuulua johonkin muuhun maahan. Miksi Krimin tapahtumat ovat niin tärkeitä, että koko maailma seuraa niitä?

Euroopan valtiojärjestelmä on vakiintunut, eikä rajojen siirtämisiä ole Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen juuri tapahtunut, toteaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Krimin siirto Venäjän alaisuuteen on merkki järjestelmän horjumisesta. Venäjän sotilaallinen toiminta Krimillä on myös huolestuttavaa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katja Creutz on samaa mieltä, että maailmassa on muitakin alueita, jotka mieluusti irtautuisivat emämaasta. Venäjäkin on käyttänyt esimerkkinä Kosovoa, joka irtautui Serbiasta vuonna 2008.

Uusien valtioiden synty on sekoitus oikeutta, tapahtuneita tosiasioita ja politiikkaa, Creutz kertoo. Kansainvälinen yhteisö ei yleensä suostu siihen, että jokin alue irtautuisi niin, että emämaa ei hyväksyisi eroa. Ensin pitäisi yrittää tarpeeksi laajaa autonomiaa.

Creutz huomauttaa myös, että Krimin tapauksessa prosessi on ollut erittäin nopea.

Miksi krimiläiset eivät saa liittyä Venäjään, jos ylivoimainen enemmistö niin haluaa?

Mika Aaltolan mukaan valtioiden rajoja ei tule muuttaa äkkinäisesti. Tapa, jolla Venäjä on ottamassa Krimin haltuunsa, on hyvin raju.

Rajoja ei pidä muutella gallupeilla tai nopeasti järjestetyillä kansanäänestyksillä. Aaltolan mukaan Krimin tapauksesta tulee mieleen toisen maailmansodan alku, jolloin natsi-Saksa toimi hieman samalla tavalla. Tällä on huono kaiku, eikä äänestys toimi legitiiminä perusteluna rajamuutokselle.

Katja Creutzin mukaan venäläisväestön oikeuksista toki tulee puhua. Hänen mielestään mahdollinen ongelma olisi todennäköisesti voitu hoitaa autonomian kautta. Kriisin aikana Venäjällä on puhuttu paljon siitä, että Ukrainassa poljetaan venäläisten oikeuksia. Tästä ei kuitenkaan ole juuri saatu todisteita, Creutz sanoo.

Onko Venäjän ulkopolitiikassa tapahtunut muutos?

Venäjä on 1990-luvulta lähtien pyrkinyt liittymään globaaliin talousjärjestelmään, kertoo Mika Aaltola. Hänen mielestään Venäjän toiminta Krimillä ja presidentti Vladimir Putinin tiistainen puhe osoittavat rajua muutosta maan politiikassa. Putin esitti Aaltolan mukaan jopa ulkopoliittisen doktriinimuutoksen tasolla, että se toimii nyt voimapolitiikan keinoin ja pyrkii taas nousevaksi sotilasmahdiksi.

Vastustaako länsi Venäjän toimia Krimillä siksi, että kyseessä on Venäjä?

Mika Aaltolan mielestä asiassa on totta toinen puoli. Venäjällä on edelleen vallalla Neuvostoliitosta periytyvää etupiiriajattelua. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja Yhdysvallat on nykyään ainoa globaali suurvalta. Siksi Yhdysvalloilla on tietty erityisasema, sillä on omat oikeutensa ja velvollisuutensa.

Katja Creutz muistuttaa, että sekä Venäjä että länsi käyttävät kansainvälisen oikeuden retoriikkaa. Venäjä ei kuitenkaan ole aivan johdonmukainen. Lähialueillaan se on kannattanut venäläismielisten alueiden lähentymistä itseensä, mutta vastustanut, jos Venäjään kuuluvat alueet ovat halunneet lisää vapauksia. Venäjä on esimerkiksi kannattanut Abhasian ja Etelä-Ossetian halua irtautua emämaastaan Georgiasta, mutta ei ole sallinut Tshetshenian itsenäistymispyrkimystä Venäjästä.

Onko Krimin kriisi uusi kylmä sota, tai alkaako Krimiltä kolmas maailmansota?

Venäjän asema ei ole sama kuin entisen Neuvostoliiton, sanoo Mika Aaltola. Kamppailua käydään eräistä Neuvostoliiton historiallisista osista, jotka sijaitsevat Venäjän rajoilla. Siinä mielessä Krimin ja Ukrainan tapahtumat ovat heijastumaa kylmästä sodasta.

Aaltola ei kuitenkaan usko, että pelkoa maailmansodasta olisi. Kysymys on suhteellisen pienistä alueista Venäjän ympäristössä. Globaalista mittelöstä ei ole kyse. Venäjä on myös aivan erilaisessa asemassa kuin Neuvostoliitto. Venäjä ei ole lainkaan omavarainen, vaan se on vahvasti riippuvainen muusta maailmasta. Tämä globaali keskinäisriippuvuus hillitsee sodan uhkaa ja kriisin laajenemista.

Miksi Suomi on mukana pakotteissa, vaikka Venäjän-kauppa on hyvin tärkeä?

Suomi on kylmän sodan jälkeen sitoutunut Euroopan unioniin ja sen rakenteisiin. Ideologisia eroja on kansalaisten kesken, mutta yleisesti ajatellaan, ettei oman edun tavoittelu ole järkevää. Suomi on voimakkaasti riippuvainen muusta maailmasta, Aaltola pohdiskelee.