Miksi toinen syö mitä vaan ja toinen pelkkää perunaa?

Rajoittunut ruokavalio voi seurata lapsuudesta asti ja pahimmillaan eristää sosiaalisista tilanteista. Syynä voivat olla lapsuudessa opitut tavat tai jopa normaalia tarkemmat aistit.

Kotimaa
Omena, ruokavalio, terveys
Yksipuolisessa ruokavaliossa ihminen saattaa pahimmillaan jättää vuosikymmeniksi esimerkiksi hedelmät tai kasvikset syömättä.Tuuli Teittinen / Yle

Yksi karttaa lihaa, toinen kaikenlaisia kasviksia. Ruoka voi jäädä lautaselle eettisten valintojen lisäksi epämiellyttävän koostumuksen vuoksi.

– Esimerkiksi liha voi tuntua ällöttävältä hampaissa tai suussa, kertoo mielenterveyshoitaja Mika Laakso Mikkelin Moision sairaalasta. Laakso on työssään tavannut rajoittuneella ruokavaliolla eläviä aikuisia.

Joskus tietyn ruoan vieroksunnan syy voi piillä myös normaalia tarkemmissa makuaisteissa.

– Toiset ihmiset voivat maistaa happaman ja karvaan herkemmin, joka voi johtaa tällaisten ruoka-aineiden välttelyyn, selittää ravitsemusterapeutti Seija Kohvakka.

Työssään Kohvakka tapasi vastikään henkilön, joka ei ollut syönyt kasviksia 40:een vuoteen.

– Ihminen selviää aika hyvin myös yksipuolisella ravinnolla, mutta lisäähän se terveydellisiä riskejä. Jos vitamiinit ottaa purkista, jäävät ne ruoan muut bioaktiiviset aineet saamatta, Kohvakka toteaa.

Rajoittunut syöminen voi herättää huomiota ja jopa paheksuntaa sosiaalisissa tilanteissa. Tämän vuoksi henkilö voi jättäytyä julkisista ruokailutilanteista pois.

– Tällöin ruokailutottumukset voivat jopa eristää muista ihmisistä.

"Ruokailutottumukset muokkautuvat jo sikiöaikana"

Kotikasvatuksen merkitystä painotetaan monipuolisen ruokavalion oppimisessa, mutta jo raskausaikana äitejä neuvotaan syömään mahdollisimman laaja-alaisesti.

– Sikiöaikana lapsi kokee ensimmäisiä makuelämyksiä, kun lapsiveden kautta siirtyy äidin ruoasta makuaineita lapselle, selittää Seija Kohvakka.

Lapsuusaikana monipuoliseen syömiseen voi kannustaa tarjoamalla paljon erilaisia ruokia. Lapsi oppii annettujen mallien kautta.

– Ei kannata pakottaa, että maista maista, vaan näyttää esimerkkiä syömällä. Patistaminen usein lisää vastarintaa, joka lisää ruoan vastenmielisyyttä.

Samoilla linjoilla on Moision sairaalan osastonhoitaja Heikki Lähde.

– Jos isä sanoo kasviksien olevan pupunruokaa, saattaa lapsikin jättää ne syömättä.

Vaikka tietyt ruoat eivät lapsuudessa maistu, ei kannata huolestua liikaa. Lapsilla ruokien karttaminen on pääosin ohimenevää.

– Vaikka kotona ruokavalio olisi yksipuolinen, niin yleensä sitten koulu tai joku muu taho palauttaa oikean linjan, perustelee Heikki Lähde.

Joskus syöntiä rajoittaa jopa myrkytyksen pelko

Joissakin tapauksissa kyseessä voi olla harhaluuloisuus, jolloin henkilö uskoo, että jokin ruoka-aine tekee hänet sairaaksi.

– Tällöin henkilö voi pelätä sekä syödä että juoda tiettyjä aineita, Lähde kertoo.

Mikäli ruokailu aiheuttaa ongelmia, kannattaa henkilön tällöin hakea ulkopuolista apua. Tapojen muuttamiseen voi kulua aikaa.

– Silloin se oma ajatus on niin tiukassa siinä toimintatavassa, että tarvitsee jonkun toisen henkilön tukea. Lisäksi voi yrittää pikkuhiljaa laajentaa ruokalajien skaalaa, neuvoo Lähde.

Omatoimista maistelua kannattaa myös Seija Kohvakka.

– Vieroksuttavaa ruoka-ainesta kannattaa maistaa pieninä määrinä totutun ruoan mukana, vaikka vain teelusikallisen. Ihminen tarvitsee paljon maistelua ja vieraan ruoan toistuvaa syömistä, ennen kuin omaksuu sen ruokavalioonsa.