Yliopistojen rahat uhattuna kehysriihessä

Osa säästöistä johtuu hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jolla hallitus yrittää kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä. Lisäksi hallitus leikkaa valtion menoja.

politiikka
Opiskelija Porthaniassa Helsingin yliopistossa
Opiskelija Porthaniassa Helsingin yliopistossa.Sari Gustafsson / Lehtikuva

Opetusministeriö esittää A-studion tietojen mukaan yliopistoindeksin jäädyttämistä osana kehysriihen säästöjä. Yliopistoindeksin jäädyttäminen kahdeksi vuodeksi säästäisi valtion varoja 70 miljoonaa euroa.

Indeksin tarkoituksena on pitää yliopistojen rahoitus yleisen kustannustason nousun mukaisella tasolla. Yliopistoindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja tukkuhintaindeksistä.

Toinen korkeakouluihin liittyvä kiistakapula ensi viikon kehysriihessä on EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut, joita opetusministeriö ajaa. Hallituspuolueista vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat jyrkästi ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja.

Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) keinot ovat vähissä. Ministeriön mukaan koulutuksesta ei pitäisi enää säästää yhtään, mutta koska valtiovarainministeriö vaatii säästöjä, jotain on keksittävä.

– Minun on opetusministerinä täysin mahdotonta esittää, että leikkaisimme perusopetuksesta tai toisen asteen koulutuksesta enää. Olemme tehneet valtavat säästöt koulutuksen kenttään ja ainoa, missä emme ole käyneet mittavassa määrin on yliopistokoulutus, Kiuru sanoo.

Osa säästöistä johtuu hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jolla hallitus yrittää kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä. Lisäksi hallitus leikkaa valtion menoja, koska valtion velkaantuminen halutaan kuriin lähivuosina. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi tiistaina, että valtiontalouden sopeutustarve on lähempänä neljää miljardia euroa aiemman kolmen miljardin sijaan. Tästä hallitus paikannee veronkorotuksilla ja menojen leikkauksilla ensi vuonna noin 1,5 miljardia euroa, ja loput jäävät tuleville vuosille.

Korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava on jo aiemmin ilmaissut huolensa koulutukseen kohdistuvista leikkauksista. Akavan laskujen mukaan esi- ja perusopetuksesta on päätetty leikata 600 miljoonaa euroa. Toisen asteen eli ammattikoulujen ja lukioiden menoja on vähennetty 500 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 350 miljoonalla.

Osa aloista saamassa lisää opiskelupaikkoja

Säästöjen ohella hallitus suunnittelee myös lisäinvestointia korkeakouluihin. Korkeakoulujen hakijasumaa haluttaisiin purkaa lisäämällä aloituspaikkoja aloille, joilla on pulaa osaajista. Korkeakoulujen ovia kolkuttelee 40 000–60 000 nuorta, jotka hallitus haluaisi saada nopeammin työelämään.

Opetusministeriö haluaisi lisää aloituspaikkoja muun muassa kauppakorkeaan, oikeustieteelliseen, sosiaali- ja terveysaloille sekä luokanopettajakoulutukseen. Tavoitteena on lisätä yhteensä 15 000 aloituspaikkaa vuosien 2015–2023 aikana. Tämä tulisi maksamaan 590,17 miljoonaa euroa vuoteen 2023 mennessä. Valtiovarainministeriö ja kokoomus eivät kannata näin suurta panostusta. VM on esittänyt 2 500:ta uutta opiskelupaikkaa, joihin voitaisiin käyttää 75,8 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä.

Lisää aiheesta illan A-studiossa, TV1 klo 21.05.