Näkökulma: Vasemmistoliitto kuopii maata hallituksessa

Ensi viikon kehysriihi on Jyrki Kataisen (kok.) kovia kokeneen hallituksen pahimpia koetinkiviä, kirjoittavat A-studion politiikan toimittajat Hanna Mahlamäki ja Kyösti Hagert näkökulmassaan.

politiikka
Säätytalo.
Touko Yrttimaa / Yle

Hallitus on jo sopeuttanut valtion menoja viiden miljardin euron edestä. Jos valtiontaloudessa on ollut löysää, se on varmasti jo leikattu. Myös vaikeita päätöksiä on tehty jo paljon, jäljellä on vain erittäin vaikeita päätöksiä.

Sopeutustarve taas on kovempi kuin vielä hetki sitten arvioitiin. Joulukuun suhdannearvioissa valtiovarainministeriö ilmoitti, että valtion velkaantumisen katkaisemiseksi tarvittaisiin kolmen miljardin edestä korotuksia veroihin ja leikkauksia menoihin. Nyt tarve on kasvanut jo lähes neljään miljardiin, pääministeri Katainen sanoi tiistaina.

Koko kuoppaa ei täytetä kerralla, sillä se lamaannuttaisi taloutta, sanovat kaikki asiantuntijat. On todennäköistä, että hallitus tekee ensi vuodeksi kipeitä ratkaisuja puolentoista miljardin euron edestä ja jättää loput tuonnemmaksi.

Useista lähteistäkerrotaan, että vasemmistoliitto saattaa jättää hallituksen näiden päätösten seurauksena. Pöydällä on esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien indeksien jäädyttäminen. Tämä tarkoittaisi sitä, että tukien varassa elävien ihmisten tulot jäisivät jälkeen hintojen nousuvauhdista. Se olisi paitsi käytännössä myös symbolisesti teko, jota vasemmistoliiton on vaikea tehdä.

Vasemmistoliiton lähtö ei olisi hallitukselle kuolinisku.

Toinenkin ehdotettu keino, arvonlisäverokantojen nostaminen, iskisi myös köyhiin ja kipeisiin tavalla, jota vasemmistoliiton olisi vaikea selittää kannattajilleen. Jos nämä molemmat toteutettaisiin, vasemmistoliiton lähtöä hallituksesta voisi pitää varmana. Ne tekisivät tyhjäksi hallituksen tähän mennessä tekemät perusturvan parannukset, joita vasemmistoliitto on käyttänyt henkisenä suojakilpenään hallituksessa olemisen kritiikkiä vastaan.

Lisäksi kehysriihessä on joukko yksittäisiä vaikeita asioita, joiden nieleminen on vasemmistoliitolle joka tapauksessa vaikeaa. Yksi tällainen on demariopetusministeri Krista Kiurun ajama lukukausimaksu EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vaikka asia on pieni, vasemmistoliitto lähtisi mieluummin hallituksesta kuin hyväksyisi sen. Näin sanoi A-studiolle kansanedustaja Silvia Modig (vas.), joka on profiloitunut vasemmistoliiton hallituksessa olon puolestapuhujana.

Kansan elämää kurjistavat päätökset ovat vaikeita kaikille puolueille, mutta hallituksen sisällä arvioidaan, että vasemmistoliitto on vähiten sitoutunut säästötarpeisiin. Vasemmisto hellii aina ajatuksia rikkaiden verotuksesta, mutta sellaisella on mahdotonta saada aikaan niin suurta rahakasaa, jota EU:n komissiokin Suomelta nyt edellyttää.

Hallitukseen menon takia vasemmistoliiton eduskuntaryhmäkin hajosi. Monet puolueen vanhat kannattajat ovat seuranneet kauhistuneina hallituksen päätöksiä yhteisöveron alentamisesta ja miljardileikkauksista. Lisäksi vasemmistoliitolle hallituksesta lähtö ei olisi yhtä suuri menetys kuin muille puolueille. Vasemmistoliitto joutui alun perinkin pohtimaan puoluevaltuustossaan pitkään, osallistuuko se ylipäätään hallitukseen, jolla tiedettiin olevan edessään vaikeat ajat, ja hallituksessa pysymisestä on käyty puolueen sisällä jatkuvaa taistelua koko kauden.

Viime syksynä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki onnistui saamaan puoluevaltuustoltaan avoimen valtakirjan kipeiden rakenneuudistusten toteuttamiseen. Sen sanottiin olevan vahva. Se paperinpala on vettynyt viimeistään takatalven räntäsateissa. Hallituksesta lähtö saattaisi nyt pelastaa jotain vanhojen kannattajien silmissä.

Vasemmistoliiton lähtö ei olisi hallitukselle kuolinisku. Hallitukselle jäisi ilman vasemmistoliittoa 112 kansanedustajan enemmistö eduskuntaan, ja se voisi kyllä pysyä pystyssä kautensa loppuun asti. Mutta vasemmistoliiton lähtö voisi aiheuttaa dominoefektin, jonka seurauksena koko hallitus olisi vaarassa kaatua. Vihreiden olisi mahdotonta puolustaa ministeriaitiosta hallituksen toimia vasemmistoliiton suunnatessa heitä kohtaan oppositiopolitiikkansa iskut. Esimerkiksi tuleva ydinvoimaäänestys veisi vihreiltä vielä enemmän punavihreitä kannattajia kuin se joka tapauksessa tulee viemään.

Demareiden selkänojaa hallituksessa on turvannut tähän asti se, että oppositiossa ei ole merkittävää vasemmistolaista haastajaa. Vasemmistoliiton – ja mahdollisesti vihreiden – lähtö muuttaisi tämän tasapainon.

Hallitus on tämän kehysriihen jälkeen käytännössä tehnyt työnsä. Seuraavaksi edessä on eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Siksi Katainen on valmis päästämään vasemmistoliiton hallituksesta. Jos loput viisi puoluetta jäävät hallitukseen, ne pitävät varmasti huolen siitä, että vasemmistoliitto leimataan vastuunpakoilijaksi. Jos vasemmistoliitto jää vaikeiden päätösten jälkeen hallitukseen, Paavo Arhinmäen puolustuspuhetta ei ole vaikea arvata: ellei vasemmistoliitto olisi ollut mukana, köyhiltä olisi viety viimeinenkin leivänmurunen.