Uudet viinimaat rynnivät perinteisten rinnalle

Kiinnostus viineihin on nousemassa. Samaan aikaan uusia viinimaita on rynnistämässä perinteisten rinnalle markkinoille. Viininviljelijän mukaan entisajan pienviljely on muuttunut teolliseksi tuotannoksi.

Kotimaa
Ranskalainen baarimikko tarjoilee viiniä Pariisissa.
Viineihin intohimoisesti tykästynyt Juha Berglund kertoo, että uuisia viinimaita on rynnistämässä vanhojen rinnalle. Berglundin mukaan laadukkaasta viinistä löytyy muun muassa hedelmällisyyttä ja pehmeyttä.

Kiinnostus viineihin on kasvussa, ja kilpailu viiniharrastajien makuhermoista kovenee. Vanhat viinimaat, kuten Italia ja Ranska, joutuvat nyt vastaamaan uusien viinimaiden rynnistykseen.

- Perinteinen Eurooppa on joutunut nyt puolustusasemiin. Uudet viinimaat, kuten Etelä-Amerikka, Argentiina ja Etelä-Afrikka, tulevat nyt ryminällä, sanoo huomenna Helsingin Messukeskuksessa alkavan ViiniExpon isäntä Juha Berglund.

Berglundin mukaan uusien viinimaiden rynnistyksen taustalla on, että viininviljelyssä on siirrytty mekanisaation kautta yhä enemmän teollisuuteen viinin valmistuksessa.

- Ennen viinin viljeleminen oli pienviljelyä, jossa rypäleet olivat tärkeitä. Nykymaailmassa sen sijaan tehdään isoja määriä helposti lähestyttäviä viinejä. Tämä tarkoittaa valkoviinien kodalla hedelmäisyyttä ja puhtautta ja punaviinien taas pehmeyttä. Pyritään siihen, että nykypäivän viinit olisivat helppoja juoda, kertoo Berglund.

24 vuotta omaa viinitilaa Ranskassa pitänyt Berglund maistaa ja arvioi kaikki Alkon viinit vuosittain. Laadukkaat viinit erottuvat joukosta.

- Laadukkaasta viinistä löytyy muun muassa hedelmällisyyttä ja pehmeyttä.

Berglundin mielestä tilanne Suomessa on hyvä.

- Tänne saadaan viinejä kaikkialta maailmasta. Olemme oppineet ennakkoluulottomasti juomaan erilaisia viinejä, kehuu Berglund.

Halla voi pilata koko sadon

Viininviljely kuulostaa suomalaisittain eksoottiselta ja upealta. Berglund kuitenkin muistuttaa, että se on täyttä työtä.

- Kädet ovat savessa, ja se on kaikista hienointa viininvilljelyssä.

Kovan työn lisäksi viininviljely on myös herkkää. Äkilliset muutokset säässä voivat pilata koko sadon heti jo kauden alussa.

- Silmut ovat jo auenneet, ja jos halla tulee, kuten tänä keväänä on mahdollista, niin silloin silmut pakastuvat. Pakastuneet silmut poltetaan ja kasvu aloitetaan alusta. Muutamana vuotena on käynyt niin, että sato on jo alkumetreillä menetetty, kertoo ViiniExpon isäntä Berglund.

Tällaisiin tapauksiin viljelijän onkin syytä varautua etukäteen. Kellarihyllyjä täytetään hyvinä vuosina oikein toden teolla.

- Jos meidän vuosikustannukset ovat noin 400 000 euroa ja hyvänä vuotena saadaan 500 000–600 000 euron arvosta tavaraa, niin siitä jää meille noin 100 000 euroa. Eli kyllä meillä on tarvettakin olla aikaisempien vuosien vuosikertoja kellarissa, että pystytään tasaisesti myymään, Berglund sanoo.