Pimeisiin töihin iskenyt Raksa-hanke toi 200 miljoonaa veroina

Verohallinnon Raksa-hanke paljasti miljoonien edestä pimeitä palkkoja, vääriä tositteita ja peiteltyä osingonmaksua. Neljä vuotta kestänyttä hanketta aiotaan jatkaa.

Kotimaa
Kassakone
Harmaata taloutta löydettiin lähes joka kolmannesta verotarkastuskohteesta.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Verohallinto on saanut kasaan veroiksi muutettuina jopa 200 miljoonaa euroa harmaan talouden rahoja. Potti kerättiin verohallinnon historian suurimman harmaan talouden valvontahankkeen ansiosta.

Tarkoituksena oli suitsia rakennusalan harmaata taloutta ja opastaa yrityksiä toimimaan oikein.

Hankkeen vetäjä, ylitarkastaja Pekka Muinonen verohallinnosta pitää hanketta monin tavoin tuloksellisena ja myönteisenä ja lupaa sille jatkoa.

Kun aikaisemmin kiinnijäämisen riski oli epätodennäköinen, nyt se muuttuu suureksi tai jopa suorastaan täysin todennäköiseksi.

Pekka Muinonen

Verohallinto on erityisen tyytyväinen reaaliaikaisten valvontakeinojen osoittauduttua tehokkaiksi.

– Voin sanoa, että kun aikaisemmin kiinnijäämisen riski oli epätodennäköinen, nyt se muuttuu suureksi tai jopa suorastaan täysin todennäköiseksi, jos tekee joitain virheitä. Esimerkiksi jättää veroja maksamatta, Muinonen lausuu.

Samalla hän muistuttaa, ettei hanke ole paljastanut harmaata taloutta kokonaisuudessaan, eikä ole vaikuttanut sen poistumiseen.

Muinonen laskee, että rakentamisen 29 miljardin euron vuosivolyymin ja siitä kertyvien verojen ja maksujen ero on liian iso, joten tavoiteltavaa riittää.

– Puhumme rakennusalalla yli miljardin verovelasta, ylitarkastaja muistuttaa.

Harmaata taloutta, pimeitä palkkoja ja vääriä tositteita

Raksa-hankkeen aikana tehtiin vuosina 2008-2012 yhteensä 3 525 verotarkastuskertomusta.

Kertomusten perusteella harmaata taloutta löydettiin lähes joka kolmannesta kohteesta. Lisäksi rikosilmoitus tehtiin noin joka kymmenennestä kohteesta. Näistä 264 tapauksessa kyseessä oli törkeä veropetos.

Valtaosa tapauksista, liki 90 prosenttia, koski liikevaihdoltaan alle kuuden miljoonan euron suuruisia yrityksiä.

Verohallinnon mukaan vääriä tositteita löydettiin 112 miljoonan euron edestä. Lisäksi löydettiin 4 857 sellaista työntekijää, joiden 220 miljoonan euron palkoista ei ollut maksettu ennakonpidätystä.

Peiteltyä osingonjakoa löytyi 92 miljoonan euron edestä.

Nämä yhteen laskemalla verohallinto arvioi saaneensa kokoon 144 miljoonaa euroa välittöminä veroina ja noin 70 miljoonaa euroa arvonlisäveroina.