Itäeurooppalainen rikollisuus lisääntyy ja leviää Suomessa

Romanian ja Bulgarian kansalaiset tekevät Suomessa yhä enemmän rikoksia ja yhä laajemmalla alueella ympäri Suomea. Keskusrikospoliisi painottaa A-studiolle, että ilmiössä ei ole kyse siitä, että rikoksia tekisivät pelkästään kerjäläiset tai romanit.

A-studio
Romanialaisten ja bulgarialaisten rikosepäilyt Suomessa 2011–2013.
Romanialaisten ja bulgarialaisten rikollisuus Suomessa painottuu kesään. Kuva: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka, lähde: Poliisiammattikorkeakoulu.

Itäeurooppalaisten Suomessa tekemä rikollisuus kasvaa tasaisesti. Tämä selviää Keskusrikospoliisin ja Poliisiammattikorkeakoulun tilastoista.

Vuonna 2011 Suomessa tehtiin 2 500 rikosilmoitusta, joissa epäiltynä oli Bulgarian tai Romanian kansalainen. Vuonna 2012 vastaava luku oli 2 600 ja viime vuonna 2 900. Kaiken kaikkiaan rikosilmoituksia tehtiin Suomessa vuonna 2013 noin 350 000 kappaletta.

– Viime kesänä rikollisuus levisi laajasti Suomeen. Totta kai isoissa keskittymissä on yhä kannattavampaa toimia, mutta kyllä tämä on jo koko maan ilmiö, sanoo rikoskomisario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on kolmen viime vuoden aikana tehty lähes 3 500 rikosilmoitusta, joissa epäiltynä on ollut Bulgarian tai Romanian kansalainen. Samassa ajassa vastaavia rikosilmoituksia on tehty Turussa 350 ja Tampereella 250 kappaletta.

Kerjäläinen ei useinkaan ole rikollinen

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jouko Ikonen sanoo, että itäeurooppalaisesta rikollisuudesta puhuttaessa tehdään usein kohtuuttomia yleistyksiä.

– Romanialaisten ja bulgarialaisten tekemä rikollisuus ei ole synonyymi romanien tekemälle rikollisuudelle. Väärä yleistys on sekin, että kerjäläinen on sama kuin rikollinen.

Rikoskomisario Ikosen mukaan kerjäläiset kansallisuuteen katsomatta tekevät Suomessa lähinnä pieniä rikoksia kuten näpistyksiä.

– Omat käsitykseni ovat vain vahvistuneet siitä, että kerjäämisen taustalla on järjestäytynyttä rikollisuutta, ja ehdottomasti siihen liittyy ihmiskauppaa. Ne kovimmat rikokset tekevät aivan muut ryhmät kuin kerjäläiset ja romanit, hän kuitenkin sanoo.

Romanialaisten ja bulgarialaisten rikosepäilyt suurimmissa kaupungeissa 2011–2013.
Itäeurooppalainen rikollisuus on KRP:n rikoskomisario Jouko Ikosen mukaan jo koko maan ilmiö. Kuva: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka, lähde: Poliisiammattikorkeakoulu.

Kaupungeista teille

Keskusrikospoliisin tilastojen mukaan romanialaiset ja bulgarialaiset tekevät Suomessa eniten omaisuusrikoksia. Kolmen viime vuoden aikana ovat kuitenkin yleistyneet liikennerikokset. Poliisilta löytyy tilastolle selitys.

– Autojen pysäyttelystä ja pakkopysäytyksistä tulee Tampereen poliisille nyt paljon yhteydenottoja, kertoo komisario Ismo Rajala Tampereen poliisista.

A-studio haastatteli keskusrikospoliisin lisäksi komisarioita kymmenestä Suomen suurimmasta kaupungista. He kertovat identtistä tarinaa: Ihmiset ottavat poliisiin yhteyttä, kun heidät on pysäytetty tai yritetty pysäyttää moottoritiellä tai muun suuren tien varressa. Pysähtyneeltä autoilijalta ei kuitenkaan haluta apua, vaan hänelle yritetään myydä esimerkiksi koruja. Komisarioiden kertoman mukaan ilmiö on nopeasti levittäytynyt koko Suomeen.

– Lahti on tässä suurten pääteiden varrella. Oikeastaan [itäeurooppalaisia] näkyy vain teillä eikä millään tavalla keskustassa esimerkiksi kaupittelijoina tai kerjäläisinä, sanoo komisario Rauni Piispa Lahden poliisista.

Kuopion poliisin ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, että Itä-Suomen alueella ilmoituksia pysäyttelyistä tulee viikoittain. Kerjäläisistä tai kaupittelijoista tulee vain harvoin yhteydenottoja poliisille. Enemmänkin ongelmaksi kerjäävien ja kaupittelevien romanien kanssa muodostuu erot kulttuureissa.

– Mikä nyt sitten mielletään aggressiivikseksi ja häiritseväksi toiminnaksi? Nyt he tulevat lähelle ja yrittävät myydä jotain, ja tullaan siihen, että suomalaiset eivät pidä sellaisesta, pohtii komisario Jari Lindholm Jyväskylän poliisista.

A-studio pohtii kerjäläisten tilannetta Suomessa perjantaina 21. maaliskuuta. Vieraina kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Anna Kontula (vas.) sekä komisario Jari Taponen Helsingin poliisista ja Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta. Osallistu keskusteluun Twitterissä: #yleastudio