Suomalaisten käytetyt takit ja housut päätyvät öljynimeytysmatoiksi

Tekstiiliteollisuuden ylijäämälumput ja kotien käytetyt takit ja housut saattavat päätyä tehokkaiksi öljynimeytysmatoiksi. Pieni yritys Etelä-Hämeessä on on noussut markkinajohtajaksi haistamalla markkinaraon. Kaikki menee mitä tehdään.

talous
Tekstiilijätepaloja laatikoissa Dafecorin varastossa Turengissa
Suomessa kertyy vuosittain tonneittain tekstiilijätettä, osa päätyy uudelleen käyttöön öljynimeytysmatoissaMikko Moilanen / Yle

Etelä-Hämeessä Janakkalan Turengissa toimiva Dafecor Oy valmistaa tekstiiliteollisuuden ylijäämistä, eli lumpuista uutta kuitua.

Valtaosa raaka-aineesta tulee suomalaisilta tekstiiliyrityksiltä ja loppuosa tavallisista suomalaisista kodeista Osa hyväntekeväisyysjärjestöille lahjoitetuista vaatteista on nimittäin niin kehnossa kunnossa että ne päätyvät suoraa lumpuiksi.

Saksasta löytyy sellainen yksikkö, joka voi tehdä kahdessa viikossa saman verran valmista tuotetta kuin me koko vuodessa

Risto Saha

Turengissa syntyy kierrätystekstiileistä teollisuudelle erilaisia imeytysmattoja teollisuuden käyttöön, mutta öljynimeytysmatot ovat se hittituote mikä menee kuumille kiville ympäri Suomen. Puutarhoihin tehdään puolestaan kasvualustoja ja kastelumattoja. Tuotteita valmistuu vuosittain yli 200 000 kiloa.

Kierrätetty villakuitu on erinomaista raaka-ainetta öljynimeytysmattojen valmistukseen. Käytetyt tekstiilit silputaan ja karstataan, minkä jälkeen kuidut voidaan yhdistää matoksi. Pelkkä villa kykenee imemään 18 kertaa oman painonsa verran öljyä.

Uusin idea ovat vanvistetut, pesunkestävät imeytysmatot, jotka näyttävät minikokoisilta sängynpeitteiltä.

Tekstiilijätettä syntyy valtaisat määrät

Vaikka Suomen tekstiiliteollisuus on pientä, niin käytöstä poistettua tekstiiliä tulee noin 20 miljoonaa kiloa vuodessa pelkästään teollisuuden puolelta. Kotitaloudet puolestaan poistavat tekstiilejä kymmeniä miljoonia kiloja tekstiilejä, joten kasvun mahdollisuuksiakin olisi.

– Tässä on kolme kategoriaa mihin tekstiilijäte menee. Ensimmäinen on vaatteiden tuunaaminen ja taideteollinen käyttö, joilla ei ratkaista tekstiilijäte ongelmaa. Toinen on tämä teollinen hyötykäyttöön ottaminen mitä me teemme ja kolmas on terminen kierrätys missä tehdään todella suurella volyymilla tekstiileistä lämpöenergiaa, aivan kuten puuhakkeesta tehdään, Dafecorin toimitusjohtaja Risto Saha kertoo. Saha omistaa yrityksen yhdessä tuotantopäällikkö Markku Lyytikän kanssa.

Dafecorin markkinat ovat lähes kokonaan Suomessa, Hangosta käsivarren Lappiin. Ulkomaille on pieniä virityksiä, mutta suurta hinkua sinne ei ole.

– Suomessa meillä on markkinajohtajan asema, mutta ulkomaille ei meidän kapasiteetilla ole mahdollisuuksia. Esimerkiksi Saksasta löytyy sellainen yksikkö, joka voi tehdä kahdessa viikossa saman verran valmista tuotetta, kuin me koko vuodessa. Saksa on muutenkin ympäristöosaamisessa edellä kävijä maa. Siellä kierrätetään lähes kaikki mahdollinen, Risto Saha tietää.

Jokainen raaka-ainekilo on pois kaatopaikoilta

Dafecor on työllistää tällä hetkellä kuusi henkilöä, mutta lisätyövoimalle voi olla tarvetta. Tulevaisuudessa Risto Saha näkee yrityksensä edelleen pienenä yrityksenä, joka tuo pienelle yhteisölle elannon ja on yritysvastuullinen.

– Yritysvastuullinen on siinä mielessä hieno termi, että sillä on monia määreitä. Meillä jokainen meistä voi suoraselkäisesti sanoa, että jokainen meidän tuotteissa käytetty raaka-ainekilo on pois kaatopaikoilta.

Mikko Moilanen