Veikkauksen pottia taiteelle, tieteelle, urheilulle ja nuorisotyölle paikataan tulouttamalla jakamattomia veikkausvoittovaroja

Veikkaus on tänään luovuttanut tilikautensa tuloksen opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tulos on yli 10 miljoonaa pienempi kuin arvioitiin ja sitä parannetaan tulouttamalla jakamatta jääneitä veikkausvoittovaroja.

Kehysriihi
Suuria lottopalloja.
Yle

Lottoarvonta saunan päälle ei enää kuulu suomalaisten lauantairutiineihin. Lottolähetys ei kiinnosta vanhaan malliin ja pelattavat summat ovat käyneet pieniksi. Veikkauksella luotetaan kuitenkin vielä suomalaisten rahapelien klassikkoon, vakuuttaa Veikkauksen liiketoiminta- ja varatoimitusjohtaja Olli Sarekoski:

- En ole oikeastaan huolestunut. Lotto on vahva ja tänä keväänä tulemme tiedottamaan vielä Lottoon liittyvästä tuotehuollosta, jolla pidetään varmasti huolta siitä, että Lotto on meidän arjessamme läsnä myöskin tulevina vuosina.

- Suurimmalla myyntikierroksella vuonna 2011 jokainen aikuinen suomalainen pelasi Lottoa keskimäärin viidellä eurolla. Niin, että onhan se aivan huikea kansallinen ikoni, hehkuttaa Sarekoski.

Veikkauksen tuottoa paikataan jakamattomilla voittorahoilla

Veikkaus tahkoaakin tulosta nyt päivittäis- ja nettipeleillä. Viime vuoden tulos nousi prosentin verran ja liikevaihto runsaat neljä prosenttia edellisvuodesta. Yhtiön vuoden 2013 tulos oli 506,3 miljoonaa euroa ja liikevaihto 1 858,4 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle tuloutettava summa oli kuitenkin yli 10 miljoonaa pienempi kuin odotettiin ja kulttuurinkin menoja tullaankin kattamaan jakamatta jääneillä veikkausvoittovaroilla. Niitä yhtiö tulouttaa ministeriölle 25,6 miljoonaa euroa.

- Tällä hetkellä se jakamattomat voittovarat -rahasto on poikkeuksellisen suuri, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

- Se on ollut yleensä aika pieni. Nyt se on pitkälle yli 100 miljoonaa euroa ja se on tarkoitettu juuri sitä varten, että sen avulla voidaan tasapainottaa näitä yhtiön tuloksen vaihteluja juuri sillä tavalla, että edunsaajien rahoitukseen ei tulisi kovin isoja muutoksia, sanoo Kaivosoja.

Olympiastadionin peruskorjauksen rahoitus ratkaisematta

Hallituksen kehysriihtä odotellessa kulttuuritoimijat jännittävät syökö hallitusohjelmaan kirjattu Olympiastadionin peruskorjaus loputkin vararahat.

Peruskorjauksen on arvioitu maksavan noin 200 miljoonaa euroa, josta valtio kattaisi puolet. Summaa ei lohkaista kulttuurin tai urheilun budjeteista, mutta näin suuri satsaus ei voi olla vaikuttamatta opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaissuunnitelmiin.

- Toki on niin, että ministerit tapaavat ennen kehysriihtä ja olettaisin, että Olympiastadion on niissä keskusteluissa esillä, arvelee ylijohtaja Kaivosoja.

Hallituksen kehysriihi alkaa maanantaina 24.maaliskuuta.