1. yle.fi
  2. Uutiset

Ihmisen hajuaisti on paljon tarkempi kuin luultiinkaan

Hajuaisti oli menneisyydessä ihmisen tärkein aisti. Jääkaappi, deodorantti ja muut hajuja vähentävät keksinnöt ovat muuttaneet maailmaa niin, ettei ihmisen tarkkaa kykyä erottaa hajuja enää tajutakaan, sanovat yhdysvaltalaiset tutkijat.

Ulkomaat
Nenä ja suu.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ihmisen nenä kykenee erottamaan ainakin biljoona (tuhat miljardia) erilaista hajua eli huimasti enemmän kuin aiemmin on oletettu, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Vuosikymmenien ajan pidettiin faktana, että ihmisen hajuaistin raja on kymmenen tuhatta hajua. Siten hajuaistia pidettiin huomattavasti heikompana kuin näköä tai kuuloa. Olettamus oli peräisin 1920-luvulta, eikä sen tueksi koskaan ollut esitetty mitään tutkimusta.

Rockefellerin yliopiston tutkijat ovat korjanneet tuon puutteen haistattamalla koeryhmällä 128:sta eri hajumolekyylistä tehtyjä cocktaileja. Yksittäin ne toisivat mieleen muun muassa ruohon ja sitruunan, mutta ryhminä, joihin yhdistettiin 10–30 määrältään vaihtelevaa molekyyliä, tulos oli toinen.

– Emme halunneet hajujen olevan tunnistettavia, joten tuloksena oli usein hyvin outo ja vastenmielinen tuoksahdus, kertoo Rockefellerin yliopiston neurogenetiikan laboratorion johtaja Leslie Vosshall.

Tavoitteena oli selvittää, pystyivätkö ihmiset erottamaan yhden monimutkaisen hajucocktailin toisesta, jos pieni osa molekyyleistä vaihdettiin toisiin. Loppupäätelmä oli, että ihmisen erottelukyky yltää ainakin biljoonaan erilaiseen hajuyhdistelmään, vaikkakin yksilölliset erot ovat suuret.

Ruusussa tuoksuu 275 eri molekyyliä

Tutkimusta johtanut Andreas Keller sanoo, että ihmisen nenä on tosimaailmassa varmasti vielä tarkempi, sillä hajuyhdistelmiäkin on käytännössä lukemattomia. Esimerkiksi ruusun haju muodostuu 275 eri molekyylistä, joskin vain pieni osa niistä hallitsee tyypilliseksi koettua tuoksua.

Tarkka hajuaisti ei ole sattumaa, sillä esivanhemmillemme se oli ensisijaisen tärkeä. Kehittyneen maailman jäähdytyslaitteet ja hygienian parantuminen ovat kuitenkin vieneet siltä merkitystä. Siksi sitä on alettu vähätellä näköön ja kuuloon verrattuna, Keller sanoo.

Hajuaistilla on kiinteä yhteys ihmisen käyttäytymiseen. Tutkijoiden mukaan hajuaistin jatkotutkimukset voisivatkin antaa lisätietoa aivojen monimutkaisesta tietojenkäsittelyjärjestelmästä.

Tutkimus on julkaistu tiedelehti Sciencessä.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset

Lue seuraavaksi