Vieraskielisten määrä ohittaa näinä päivinä ruotsinkielisten määrän

Vieraskielisten määrän kasvu vastaa noin 90 prosenttia Suomen väkiluvun kasvusta. Vieraskielisistä selvästi suurin joukko ovat venäjänkieliset.

Kotimaa
Vierasjoukkueen pelaajia ringissä.
Vierasjoukkueen pelaajat opettelevat jalkapallosanastoa suomeksi.YLE / Petri Aaltonen

Vieraskielisten, eli muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien ihmisten määrä kasvaa näinä päivinä suuremmaksi, kuin Suomen ruotsinkielisten määrä, kertoo Tilastokeskus (siirryt toiseen palveluun).

Viime vuoden lopussa Suomessa oli ruotsia äidinkielenään puhuvia 5,3 prosenttia väestöstä, eli 290 910 henkilöä. Vieraskielisiä oli vain noin 1 800 vähemmän.

Vieraskielisten ihmisten osuus on Suomen väestönkasvusta noin 90 prosenttia, eli ruotsinkielisten määrä ohittuu Tilastokeskuksen arvion mukaan helmi-maaliskuussa.

Suomen väestö kasvoi viime vuonna noin 24 600 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi samaan aikaan runsaalla 22 000:lla.

Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 2 500:lla ja saamenkielisten 30:llä. Ruotsinkielisten määrä väheni 67:llä.

Vieraskielisistä venäjää puhuvia on noin 66 000, vironkielisiä 43 000 sekä somaliaa ja englantia puhuvia runsaat 15 000.

Kainuu autioituu tällä vauhdilla runsaassa sadassa vuodessa

Suomen väestö keskittyy edelleen tietyille alueille. Väkiluku kasvaa voimakkaasti Uudellamaalla ja jonkin verran myös Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Suhteellisesti nopeimmin supistuu Kainuun väestö. Kainuun väkiluku väheni viime vuonna 0,9 prosenttia, eli 710 henkilöllä. Absoluuttisin luvuin Etelä-Savo menetti väkeään vielä enemmän, 908 henkilöä.

Kaupungeista määrällisesti eniten kasvoivat Helsinki ( n. 8 700 henkilöä) ja Espoo (n. 4 000). Suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista kasvoivat Lemi (2,3 prosenttia), Kauniainen (2,1 prosenttia) ja lähes täysin ruotsinkielinen Luoto (2,0 prosenttia).