1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaiskeksintö tuo robotiikan lentokentille – matkalaukun käsittelijät katoavat?

Parikymmentäkiloisten matkalaukkujen pakkaaminen kontteihin käy työntekijöiden selän päälle. Matkustajilla on kiire. Tulevaisuudessa tämänkin raskaan työn tekee robotti. Näin uskoo riihimäkeläinen Ahkera Smart Tech. Ajankohtaisen kakkosen Työn murros -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan tänään robotiikan vaikutuksesta työhömme.

tekniikka
Ahkera matkalaukku-robotti
Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Satu Miettinen haastattelee Ahkera Smart Techin toista perustajaa Arto Juosilaa.

Tämä on Ahkera: suomalainen keksintö, jossa älykäs robotti lastaa matkatavarat kontteihin, siististi ja täyteen. Aikaa per laukku menee 15 sekuntia, tunnissa Ahkera lupaa tehdä saman minkä viisi miestä.

Se osaa lastata matkalaukut muodon ja koon mukaan ja laittaa painavimmat laukut alle ja kevyet päälle. Se myös erottelee jatkolennoille menevät laukut omiin kontteihinsa, samoin bisnes- ja turistuluokan laukut.

Ahkera täyttää matkalaukkukärryt loppuun saakka, ihmistyötä ei tarvita edes viimeisten laukkujen kanssa. Juuri tästä syystä se on maailman ensimmäinen täysin automaattinen matkatavaran pakkausjärjestelmä.

Ahkeran pohjana on ruotsalaisen ABB:n perusrobotti, jonka päälle on kotimaassa rakennettu äly.

Säästöjä ja tehokkuutta  

Lentoliikenteen on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan viidentoista vuoden aikana, samaan aikaan monien yhtiöiden kannattavuus on pohjamudissa.

Ahkera Smart Techille yhtälö on mannaa: robotti lupaa nipistää euroja matkalaukkuprosessista, koska järjestelmän avulla kalliista ihmistyövoimasta päästään eroon. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toinen perustaja, ei säästele sanojaan kehuessaan innovaatiota:

– Ahkera lupaa tehoja ja säästöjä. Me säästämme raskasta käsityötä, me säästämme neliöitä, me tuomme tehokkaamman pakkausjärjestelmän pienempään tilaan, sanoo Arto Juosila.

Ruumiillisen työn tekijästä valvojaksi

Ahkeraa testataan parhaillaan Helsinki Vantaan lentokentän ulkomaanterminaalissa. Non-Schengen alueen läheisyyteen on rakennettu testirata, Ahkera-areena, jossa työprosesseja hiotaan yhdessä maapalveluyhtiö ISS:n työntekijöiden kanssa.

Maapalvelutyötä Helsinki-Vantaalla tuottavat tällä hetkellä Swissport Finland Oy, Helsinki Handling Newco Oy sekä ISS Avation Oy. Iss:llä lentokentällä 330 työntekijää, joista 50 erikoistunut mataktavaran käsittelyyn.

Matkalaukun käsittelijöiden työ mullistuisi, jos lentokentälle päätettäisiin hankkia automaattinen matkatavaran käsittelyjärjestelmä. Perinteinen fyysisesti kuormittava työ muuttuisi valvonnaksi, yksi ihminen voisi hoitaa kahta kolmea solua.

Yhteensä Helsinki-Vantaan kokoisen kentän tarpeisiin riittäisi 6–7 matkalaukun käsittelysolua.

Potkuja matkalaukun käsittelijöille?

Kone ei pidä kahvitaukoja eikä ole sairauslomilla.

ISS Aviationin pääluottamusmies Niko Blom

Murroksessa osa matkalaukunkäsittelijöistä saisi pitää työnsä, mutta potkuja tulisi taatusti.

– Me muutamme perinteisiä työtapoja ja tuomme uutta. Voin olettaa, että tässä teknisessä murroksessa käsittelijöiden määrä vähenee eri puolilla maailmaa, sanoo Juosila.

ISS Aviationin pääluottamusmies Niko Blom, ei usko, että kone syrjäyttää ihmisen.

– Väite, että laite tekisi saman kuin viisi miestä ei ole totta! Ihmisen kapasiteettia on aliarvoitu, mutta täytyy myöntää, että kone ei pidä kahvitaukoja eikä ole sairauslomilla, ehkäpä sen tehokkuus perustuukin juuri siihen, toteaa Blom.

Ihmistyötä jää tehtäväksi

ISS Aviationin toimitusjohtaja Tomi Viitanen puolestaan toivottaisi Ahkeran tapaisen järjestelmän tervetulleeksi kentälle. Hänen mukaansa se järkevöittäisi olennaisesti työtä matkalaukku-aulassa. Robotisaation tuomia henkilöstövaikutuksia ei kuitenkaan hänen mukaansa kannata liioitella.

– Ainakaan alkuvaiheessa paineet irtisanomisiin olisivat tuskin suuria, koska automaattinen matkatavaran pakkausjärjestelmä tehostaisi toimintaa ainoastaan matkalaukku-aulassa. Ennen kuin laukku on lentokoneessa, jää paljon ihmistyötä tehtäväksi, vakuuttaa Viitanen.

Pääluottamusmies Niko Blom on samaa mieltä.

– Kone pystyy tekemään vain pienen osan siitä mitä mies. Ihmisvoimin tehtäväksi jää edelleen muun muassa laukuilla lastattujen konttien kuljetus koneeseen ja pois. Sekä tietysti jäte-, vesi- ja wc-huolto, luettelee Blom.

Ahkera yrittää läpimurtoa

Ahkeraa on kehitetty viisi vuotta. Järjestelmä ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen, maailmalla kilpailijoita on muun muassa Saksassa ja Hollannissa.

Niihin verrattuna Ahkeralla on puolellaan vahva kilpailuetu, järjestelmä voidaan rakentaa jo olemassa oleviin tiloihin. Maailman kentillä kärsitään kroonisesta neliöpulasta ja vähemmän tilaa tarkoittaa myös enemmän säästöjä.

Toistaiseksi Ahkeraa ei ole vielä myyty minnekään, mutta alan termeillä nyt ollaan go-to-market-vaiheessa eli myyntiä yritetään hartiavoimin.

– Olemme tänään Zürichissä ja kahden viikon kuluttua Hongkongissa, kertoo Juosila.

Kasvu tulee Aasiasta

Ahkera Smart Tech -tiimin käyntikorteissa tittelit on kirjoitettu myös mandariinikiinaksi, mikä kertonee myös markkinointiponnistusten suunnasta.

– Eniten lentoliikenne kasvaa Aasiassa, joten sinne suuntamme paukkuja, myöntää Juosila.

Ahkeran kiikarissa on kuitenkin myös Eurooppa. Tutkimustyötä yhtiö on tehnyt Helsinki-Vantaan ohella muun muassa singaporelaisen Changin ja Lontoossa sijaitsevan Gatwickin lentokentän kanssa. Eirtyisen paljon annettavaa järjestelmällä voisi olla kentillä, joilta lähtee paljon jatkolentoja.

– Maailmassa on vähintään 150 samankokoista lentokenttää kuin Helsinki-Vantaa, niiden joukossa muun muassa Arlanda ja Kööpenhamina, kaikki nämä kentät kiinnostavat meitä.

Suomalaisia robotti-innovaatioita vähän

Suomalaisia robotiikkaan liittyviä vienti-innovaatiota on vasta muutamia. Zen Roboticksin jätteenkäsittelyrobotilta odotetaan paljon, mutta toistaiseksi sen maailmanvalloitus on alkuvaiheessa.

Kempeleläinen Master Automation Group on toimittanut robotiikkaosaamista singaporelaiselle Rolls Roycen lentokonemoottoritehtaalle.

Suomalainen soveltava robottiteknologia voisi olla isompikin vientituote. Juosilan mukaan väitteet siitä, että Suomi olisi pudonnut kehityksen kelkasta, johtavat kuitenkin harhaan.

– Emme ole takamatkalla. Suomessa on paljon osaamista automaatiossa ja teollisuusprosesseissa. Nopeasti kehittyvän peliteollisuuden ideoita voisi höydyntää myös robotiikassa. Kyllä tällä osaamisella pystyy luomaan uutta, toteaa Juosila.

Suomi maailman 12. robotisoitunein maa

Tilastojen valossa Suomen robotisaatiokehitys on hidastunut. IFR:n eli International Federation of Roboticsin mukaan Suomi on pudonnut sijalle 12. kun listataan maailman robotisoituneimpia talouksia.

Robotit maittain grafiikka
Robotin korkeus kuvaa kuinka monta robotti kussakin maassa on 10 000 teollisuuden työntekijää kohden. Keskiarvo on 58. Luvut vuodelta 2011.Yle Uutisgrafiikka / Stina Tuominen

Suomen sijoitus on laskenut sen jälkeen, kun Nokia-vetoinen kännykkäteollisuus hävisi maasta.

Eniten robotteja käyttää Etelä-Korea, siellä robotteja 10 000 teollisuustyöntekijää kohden on miltei 400. Nopeimmin teollisuuden automatisaatio ja robottien käyttöönotto etenee Kiinassa.

Euroopan ykkönen on puolestaan Saksa, jossa esimerkiksi autoteollisuus nojaa robotiikkaan. Ruotsissakin on rakennettu kansallista robottistrategiaa yhdessä yritysten kanssa, tavoitteena on ollut kilpailukyvyn säilyttäminen.

Ruotsissa sijaitsee Pohjoismaiden vanhin robottitehdas ABB, jossa rakennettiin ensimmäinen teollisuusrobotti jo yli 40 vuotta sitten.

Illan Ajankohtaisessa kakkosessa TV2:ssa kello 21 selviää myös, miksi Kalifornian piilaaksosta lähtöisin oleva Steven von Rump halusi muuttaa keskelle Ruotsia.

Lue seuraavaksi