1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikenne

VR:n uusi ääni saa kiitosta Kuuloliitosta – murheenkryyni ovat poikkeuskuulutukset

Kuuloliiton erityisasiantuntija Jukka Rasa pitää VR:n uutta kuuluttajaääntä hyvänä ja selkeänä. Tosin kuulovammaisia on monenlaisia ja toisille matalasävyisen miesäänen kuuleminen voi olla vaikeaa. Rasa pitää kuitenkin suurimpana ongelmana poikkeustilanteiden kuulutuksia, joista normaalisti kuulevankin voi olla vaikea saada selvää. Myös asemahallien kuulutukset menevät usein ohi.

Kuva: Patricia Gabriel-Robez / Lehtikuva

VR:n junien kuuluttajaääni vaihtuu ensi kesänä. Kuulutukset lukee jatkossa miesääni, Reidar Wasenius. Tuhansien kuulutusten nauhoittaminen alkaa jo nyt.

Kuunteluympäristöjen erityisasiantuntija Jukka Rasa Kuuloliitosta kuunteli uuden kuuluttajan ääninäytteen ja oli tyytyväinen:

– Pidin tästä äänestä. Se on hyvin selkeä, selvästi rakennettu ja puheen rytmi on mietitty.

Rasa muistuttaa silti, että viestin perillemeno riippuu paitsi lähettäjästä, myös vastaanottajasta. Kuulovammaisia taas on monenlaisia: Rasalle itselleen vaikeuksia tuottavat korkeat puhetaajuudet, kun toisille ongelmallisia voivat olla matalat äänet.

Poikkeuskuulutusten laatu heittelee

Jukka Rasa korostaa hyvää ja selkeää artikulointia ja sitä, että kuuluttaja puhuu riittävän harvaan ja hitaasti, jolloin tilan kaikuisuus saadaan ohitettua. Olennaista on myös toisto:

– Menee aina jonkin aikaa ennen kuin pystyy virittäytymään siihen, että nyt pitää kuunnella. Toistosta voi tarkistaa, kuuliko oikein, sanoo Jukka Rasa.

Rasan mielestä ongelma eivät olekaan tallenteilta tulevat kuulutukset, sillä niitä on pohdittu ja testattu. Paljon vaihtelevampi tilanne on poikkeustilanteissa, kun mikrofoniin tarttuu esimerkiksi konduktööri:

– Ne saattavat olla hyvinkin epäselviä, vaikka juuri niistä olisi tärkeää saada selvää. Puhuja puhuu usein epäselvällä äänellä, mikissä voi olla häiriörätinää ja kuulutuksia harvemmin toistetaan, luettelee Rasa.

Hän kehottaa kouluttamaan henkilökuntaa juuri poikkeusolojen kuulutuksissa. Tärkeää olisi saada kuulijoiden huomio kertomalla selvästi, että nyt tulee jotain tärkeää. Sen jälkeen tieto kerrotaan ja toistetaan. Rasa muistuttaa, että havahdutusta eivät tarvitse vain kuulovammaiset, vaan vaikkapa dekkarin lukemiseen uponneet matkustajat.

Junassa paljon hälyääntä, asemilla kaikua

Junailu kaikkineen on kuulovammaisille vaativa laji.

Junassa on paljon puheentaajuuksia, kun ihmiset puhuvat kännyköihin ja keskenään

Kuuloliiton erityisasiantuntija Jukka Rasa

– Junassa on paljon puheentaajuuksia, kun ihmiset puhuvat kännyköihin ja keskenään. Lisäksi juna kulkee ja kohisee, muistuttaa Jukka Rasa.

Kaikki häly häiritsee kuulovammaisia enemmän kun normaalisti kuulevia, koska kuulolaite ei pysty erottelemaan tärkeää ääntä vähemmän tärkeästä, vaan vahvistaa myös melun.

Junien kuulutukset on silti helpompi kuulla kuin asemilla kaikuvat. Kyse on nimenomaan suurten hallien kaiusta, jonka vuoksi kuulutuksen laatua on lähtökohtaisesti vaikea koettaakaan parantaa. Rasa peräänkuuluttaakin visuaalista tukea: kovasti yleistyneet näyttötaulut voisi valjastaa tiedonjakamiseen kuulutusten ohessa. Uusimpien laituritaulujen alareunoissa  poikkeustietoa jo tarjoillaankin.

Suomessa on Rasan mukaan jo hieman vanhentuneen arvion mukaan 740 000 kuulovammaista. Määrä kasvaa väestön ikääntyessä.