1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Viisi miljardia – keneltä hallitus on leikannut ja korottanut veroja?

"Tämä hallitus on sopeuttanut viidellä miljardilla", ministerit kehuvat hallituksen saavutusta. Yle Uutiset kokosi tiedot, mistä hallitus on tähän menessä leikannut ja mitä veroja korottanut. Säästöjen maksajiksi ovat joutuneet kaikki suomalaiset – arvonlisäveroa maksamalla. Leikkaukset ovat vieneet eniten rahaa kunnilta, jotka ovat nostaneet kuntaveroja ja heikentäneet palveluita. Suurimman verohelpotuksen hallitus antoi yrityksille – vuodessa noin miljardin.

Hallitus sanoo tehneensä noin viiden miljardin euron sopeutuksen Suomen talouteen. Se tarkoittaa, että tämän hallituksen päätöksillä valtio on kiristänyt veroja ja vähentänyt menoja noin viiden miljardin arvosta vuositasolla mitattuna.

Ennen hallituksen maaliskuun 2014 kehysriihtä veronkorotuksia ja säästöjä on kertynyt pitkä lista. Niiden todellinen vaikutus jää arviolta 4,5 miljardin euron tuntumaan, sillä samaan aikaan hallitus on höllentänyt joitakin veroja ja kasvattanut joitakin menoja.

Listassa ovat merkittävimmät, valtiolle vuositasolla vähintään kymmeniä miljoonia tuottavat veronkorotukset. Valtiovarainministeriö poimi tiedot Ylelle tuoreimmista julkisista tilastoista. Korotukset toteutuvat täysimääräisinä vuonna 2017. Kuitenkin perintö- ja lahjaveron korotus on määräaikainen 2014 - 2015. Solidaarisuusvero on määräaikainen vuoteen 2015 asti. Kuva: Yle

Lisää veroa joutuvat maksamaan kaikki, koska suuri osa veronkorotuksista kohdistuu kulutukseen. Tavaroista ja palveluista maksettavaa arvonlisäveroa on korotettu. Tällä hallitus on hoitanut karkeasti arvioiden kolmanneksen verotulojen nostostaan. Merkittävästi lisää veroa peritään myös autojen polttoaineiden hinnoissa ja auton omistavilta. Alkoholia käyttävät, tupakoijat ja karkin syöjät maksavat aiempaa enemmän veroja.

Hallitus on kohdistanut osan veronkorotuksista varakkaille. Maksajiksi ovat joutuneet osaketuottoja saavat ja varakkaat sekä omaisuutta perivät. Näiden verojen tuotot eivät kuitenkaan yllä samaan yhteissummaan kuin niiden veronkorotusten, jotka rokottavat tuloihin katsomatta kaikkia suomalaisia.

Taulukkoon on kerätty hallituksen suurimmat veronalennukset. Valtiovarainministeriö on poiminut ne Ylelle tuoreimmasta julkisesta tilastosta. Näiden lisäksi hallitus teki yhteensä 175 miljoonan euron veronalennukset, kun työmarkkinat olivat hyväksyneet kasvu- ja työllisyyssopimuksen. Veronalennukset toteutuvat vuositasolla täysmääräisinä vuonna 2017, mutta yhteisöveron alennus kunnille ja seurakunnille on määräaikainen 2014 - 2015. Kuva: Yle

Hallitus on myös alentanut veroja. Suurimman helpotuksen hallitus antoi yrityksille laskemalla yhteisöveroa. Sen kattamiseen – laskennallisesti – hallituksen piti nostaa sekä arvonlisäveroa, polttoaineveroa että ajoneuvoveroa.

Työtulovähennyksen korotuksen ansiosta kaikki tuloveron maksajat saavat pitää palkastaan hieman aiempaa enemmän.

Taulukkoon on koottu suurimmat säästöt. Leikkaukset toteutuvat vuositasolla täysmääräisinä vuonna 2015. Valtiovarainiministeriö on poiminut tiedot Ylelle tuoreimmasta julkisesta tilastosta. Kuva: Yle

Leikkauksista jättiosa on osunut kuntiin. Valtionosuusleikkausten takia kunnat ovat säästäneet palveluista – esimerkiksi kouluista ja terveydenhoidosta sekä korottaneet kuntaveroja. Kuntaliitto on arvioinut, että valtionosuusleikkauksista kunnat ovat ratkaisseet 60 prosenttia vähentämällä menojaan ja 40 prosenttia korottamalla veroja.

Ministeriöt ovat tehneet säästöjä omille aloilleen, toiset suhteessa enemmän kuin toiset. Säästöjä on tehty myös sosiaaliturvasta, alentamalla sairastaneiden lääke- ja matkakorvauksia. Lapsilisiä ei ole nostettu indeksikorotuksella, vaikka muu hintataso on noussut.

Taulukkoon on kerätty suurimmat budjettilisäykset. Lisäpanostukset toteutuvat täysmääräisinä vuositasolla vuonna 2015. Valtiovarainministeriö on poiminut tiedot Ylelle tuoreimmasta julkisesta tilastosta. Kuva: Yle

Hallitus on korvannut esimerkiksi veronkorotusten vaikusta vähävaraisille ja työttömille parantamalla työttömyysturvaa ja perusturvaa. Lisää rahaa on pantu myös hankkeisiin, joilla nuoret yritetään saada kouluun tai töihin ja pitkäaikaistyöttömät takaisin työmarkkinoille.