Pakistan-kohu sai Stora Enson reagoimaan – hämäystä vai organisointia?

Stora Enson Pakistanin lapsityövoimakohu nopeuttaa yhtiön mukaan sen organisaatiomuutosta. Yhtiön entisen yhteiskuntasuhdejohtajan mukaan yhden johtajan siirtäminen pois tehtävistään on vain huomion kiinnittämistä muualle pois ongelmasta.

talous

Stora Enson kartonkidivisioonan johtaja ja johtokunnan jäsen Mats Nordlander on siirretty toisiin, vielä määrittelemättömiin tehtäviin yhtiössä. Nordlander myönsi maaliskuun alkupuolella ruotsalaisen TV4:n haastattelussa, että yhtiö oli jo vuonna 2012 tiennyt pakistanilaisen yhteistyöyrityksensä käyttävän lapsityövoimaa jätepaperin ja olkien keruussa.

Stora Enson mukaan Nordlanderin tehtävämuutos johtuu yhtiön organisaatiouudistuksesta, jossa kartonkidivisioonan kolme lohkoa – kuluttajakartonki, pakkausratkaisut ja Aasian pakkausteollisuus – raportoivat suoraan toimitusjohtaja Jouko Karviselle. Organisaatio virtaviivaistuu, kun yksi porras poistuu välistä.

Hämäystä ja syntipukki?

Stora Enson aiempi yhteiskuntasuhdejohtaja Parul Sharma näkee yhtiön vaikuttimet toisin.

Lapsityövoima-asia on Pakistanissa sellainen yhteiskunnallinen yksityiskohta, jota ei voi yli yön muuttaa eikä parantaa.

Lauri Peltola

– Mats Nordlanderista on tehty syntipukki asian hämärtämiseksi ja osakkeenomistajien huomion suuntaamiseksi toisaalle. Tällä hämätään myös Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumia. Nordlander vain kertoi haastattelussa viestin, jonka yhteiskuntasuhdeosasto oli muotoillut, sanoo vuosi sitten Stora Enson jättänyt Parul Sharma. Hän ehti työskennellä yhtiössä viisi kuukautta.

Suomalaiset veronmaksajat omistavat Stora Ensosta valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kautta noin kolmanneksen.

Sharman mukaan Stora Ensolla on edelleen vastuullaan lapsityön teettäminen, josta yhtiössä on tiedetty pitkään.

– Noin vuosi sitten tiedettiin lapsityövoiman käyttö, mutta sanottiin vain, että on olemassa lapsityövoiman käyttämisen vaara, Sharma sanoo.

– Yhtiön tiedotuskoneisto on silti ennallaan. Nyt pitäisi erottaa tai ainakin puhdistaa koko yhteiskuntasuhdeosasto ja jopa toimitusjohtaja Jouko Karvinen. Minusta myös Karvisen asema on syytä kyseenalaistaa, Sharma muotoilee. Samaan vastuullisten joukkoon hän lukee myös Stora Enson viestintäjohtaja Lauri Peltolan.

Kohusta vauhtia

Mats Nordlanderista on tehty syntipukki asian hämärtämiseksi ja osakkeenomistajien huomion suuntaamiseksi toisaalle. Tällä hämätään myös Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumia.

Parul Sharma

Peltola kummastelee Sharman kritiikkiä.

– Parul Sharma on itse osallistunut meidän Pakistan-investointimme yritysvastuuarviointiin ja olemme toimineet siellä hyvin pitkälle Parul Sharman itsensä viitoittamalla ohjenuoralla, joten sikäli hänen kritiikkinsä tuntuu perin oudolta, sanoo Peltola.

Peltola kuitenkin myöntää, että yhtiö olisi voinut toimia paljon rivakammin ennen lapsityövoimakohun nousemista.

– Olisi varmasti voitu tehdä paljonkin asioita nopeammin, olisi voitu tehdä asioita läpinäkyvämmin. Sitten on toisaalta muistettava, että lapsityövoima-asia on Pakistanissa sellainen yhteiskunnallinen yksityiskohta, jota ei voi yli yön muuttaa eikä parantaa. Se onnistuu ainoastaan olemalla siellä läsnä ja tekemällä pitkäaikaista työtä, vuosia kestävää työtä muutosten hyväksi, arvioi Peltola.

Parul Sharma on itse osallistunut meidän Pakistan-investointimme yritysvastuuarviointiin [...], joten sikäli hänen kritiikkinsä tuntuu perin oudolta.

Lauri Peltola

Stora Enson toimitusjohtaja Karvinen myöntää ihmisoikeuskeskustelun jouduttaneen yhtiön organisointia.

– Stora Enso on jo aloittanut koko konsernin laajuisen ihmisoikeusarvioinnin. Tämä on jatkoa toimillemme, joilla pyrimme systemaattisesti integroimaan ihmisoikeusasiat liiketoimintaamme, Karvinen sanoo yhtiön tiedotteessa.

Myös viestintäjohtaja Peltola myöntää Pakistan-tietojen jouduttaneen Stora Enson ratkaisuja.

– Kun kymmenen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä organisoidaan uudelleen lähes puolet, on se aika iso asia eikä sitä voi tehdä minkään yksittäisten julkisuustapausten perusteella. Se on pitkäaikaista strategista arviointia. Kun strategista arviointia sitten viedään eteenpäin, niin jossain vaiheessa tulee tällaisia nopeuttavia ja kiihdyttäviä tekijöitä, kuten tässä tapauksessa tämä Pakistan-case, muotoilee Peltola.