Tutkija: Venäjä haluaa kylvää pelkoa ja hämmennystä

Ukrainan kriisi ja Krimin liittäminen Venäjään ovat herättäneet vilkasta keskustelua Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksista. Millaiseksi psykologinen mielipidemuokkaus on muotoutunut?

Ulkomaat
kaksi sotilasta avaa ovet Putinille
Vladimir Putin saapuu allekirjoittamaan sopimuksen Krimin liittämisestä Venäjään Kremlissä, Moskovassa 18. maaliskuuta.Sergei Ilnitsky / EPA

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että Ukrainan kriisiin liittyvässä keskustelussa on nähtävissä monenlaisia intressejä.

Aaltolan mukaan Venäjä tarkoitushakuisesti hämmentää ja kylvää pelon ilmapiiriä myös Suomeen osana informaatiosodankäyntiä. Ulkopuoliset vaikuttamisyritykset ovat selkeästi havaittavissa sosiaalisessa mediassa.

– Suomi on altistunut uudenlaisen sodankäynnin vaikutteille. Psykologinen sodankäynti on nyt epätietoisuuden levittämistä ja pelottelua. Sosiaalisen median kautta vaikutetaan ihmisten kollektiivisiin mielikuviin, Aaltola toteaa.

Helsiingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen toteaa, että Venäjän ulkopolitiikka on aina ollut suomalaisille tunteita herättävä aihe.

– Venäjällä propaganda menee valtamediassa läpi kuin häkä. Suomessa meillä on avoin yhteiskunta, joten samanlainen simppeli ajattelu ei enää toimi, Kivinen sanoo.

Kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi

– Nyt kylvetään epätietoisuutta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä on informaatiosodan keskeinen muoto. Ukrainan kriisi ja Krimin liittäminen Venäjään ovat osa tapahtumasarjaa, joka koskettaa suoraan suomalaisten turvallisuudentunnetta selvimmin vuosikymmeniin, Aaltola muistuttaa.

– Joitain asioita tiedämme varmuudella Venäjästä ja Ukrainasta. Emme kuitenkaan voi tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi, Kivinen huomauttaa.

Tutkijat eivät saa horjua sen mukaan mitä sosiaalisessa mediassa kohistaan, Kivinen viittaa some-keskustelun ylilyönteihin Twitterissä ja keskustelupalstoilla.

– Meidän suuret turvallisuuspoliittiset kysymyksemme liittyvät juuri siihen, että emme joutuisi osallisiksi Ukrainan kaltaiseen kriisiin, Kivinen toteaa.

– Meidän keskustelussamme yritetään välillä antaa väärä kuva, kuinka viattomia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset ovat. Näin ei todellisuudessa ole, koska elämme Venäjän naapurissa, Kivinen sanoo.