yle.fi-etusivu

Suvivirren laulaminen kouluissa uuteen harkintaan

Apulaisoikeuskansleri pitää koulujen uskonnollisia tilaisuuksia ongelmallisina uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi päättäjäisjuhlat, joissa lauletaan virsiä.

Kotimaa
Suvivirsi
Päivi Leppänen / Yle

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on kehottanut Opetushallitusta tarkistamaan kouluille antamiaan ohjeita uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä.

Syynä on se, että koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat apulaisoikeuskanslerin mukaan ongelmalllisia uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden edistämisen ja julkisen vallan neutraaliuden näkökulmasta.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa muistutetaan, että uskonnonvapaus on perusoikeus, johon kuuluu oikeus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskontoa.

"Suvivirsikin on uskonnollinen"

Uskonnollisia tilaisuuksia ovat muun muassa koulujen aamunavaukset ja päättäjäisjuhlat, joissa on virsiä, rukouksia tai muuta sisältöä, joka heijastaa uskonnollista vakaumusta, kertoo päätöstä valmistellut esittelijäneuvos Outi Kostama Yle Uutisille.

Tilaisuuksia ei määrätä välittömästi lopetettavaksi, mutta koulujen ja Opetushallituksen on Kostaman mukaan pohdittava, mikä on jatkossa oikea tapa järjestää niitä.

Samalla uuteen pohdintaan nousee Suvivirren laulaminen kouluissa. Viime elokuussa Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja linjasi, että Suvivirren laulaminen ei tee koulun kevätjuhlasta uskonnollista tilaisuutta, mutta ratkaisun vuoksi tarvitaan uusi linjaus.

– Kyllä Suvivirsikin on uskonnollinen. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa todetaan, että yksittäisellä virrellä on merkitystä, Kostama sanoo.

Suomen kouluissa kirjavat käytännöt

Apulaisoikeuskanslerin kehotus on kohdistettu Opetushallitukselle, koska käytännöt Suomen koulujen kesken vaihtelevat. Pohjois-Suomen kouluissa uskonnollisia tilaisuuksia järjestetään Kostaman mukaan enemmän kuin etelässä, mutta tälläkin hetkellä apulaisoikeuskanslerin virastossa on vireillä useita kanteluita myös muualta Suomesta.

Seuraavaksi apulaisoikeuskansleri tulee seuraamaan, miten asia kouluissa ja Opetushallituksessa etenee.

Yksi vaihtoehto voisi Kostaman mukaan olla esimerkiksi se, että seurakunnat tai muut uskonnolliset yhdyskunnat järjestäisivät tilaisuuksia koulun jälkeen.

– Yhteisten toimintatapojen laatiminen ja muutos koulujen käytännöissä tapahtuu hitaasti. Apulaisoikeuskanslerille voi jatkossa tehdä uusia kanteluita, jos koulujen uudet käytännöt eivät osoittaudu toimiviksi, Kostama sanoo.

Asia tuli apulaisoikeuskanslerin tutkittavaksi kantelun johdosta. Ratkaisussa kansleri on huomioinut kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n käytännöt, Kostama sanoo.