Pettikö itsekontrolli jälleen? Näillä tutkijoiden vinkeillä psyykkaat itsesi syömään terveellisesti

Mielenvoima näyttää olevan tuoreen tutkimuksen mukaan oleellinen tekijä painonhallinnassa. Hyvän itsehillinnän ruuan suhteen omaavilla usko terveellisen ruokavalion noudattamisesta ja ruokailun suunnittelu pitivät syömistavat terveellisinä.

terveys
Ruoka-annos
Eeva Vierros / Yle

Hyvä itsehillintä ja terveelliseen ruokavalioon ja sen noudattamiseen liitetyt myönteiset ajatukset johtavat valitsemaan sen terveellisen vaihtoehdon, käy ilmi suomalaisten varusmiesten keskuudessa tehdystä tutkimuksesta.

Yksilöpsykologian alaan kuuluvan tutkimuksen mukaan hyvä itsekontrolli on sekä persoonallisuuden piirre että opittavissa oleva taito, joka muuttuu terveelliseksi käyttäytymiseksi asenteiden, uskomusten ja odotusten kautta.

Tutkimuksessa huomattiin, että syömisen hallitsemisessa oli tärkeää aikomus syödä terveellisesti ja myös usko siitä, että pystyy noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Terveellisen ruuan hyvämakuisena pitäminen auttoi myös pysymään erossa herkuista. Lisäksi ihmisen käsitys omista terveysriskeistä ja suunnitelma syödä terveellisesti auttoivat noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

– Etenkin pystyvyyden tunne ja suunnitelmallisuus ovat keskeisiä tekijöitä terveellisen ruokavalion noudattamisessa, korostaa tutkijatohtori Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta.

Suunnitelmat koskivat paitsi ruokailun sisältöä ja ajoitusta, myös sitä, kuinka selvitä kohdalle osuvista riskitilanteista, joissa epäterveellistä ruokaa on tarjolla.

Pakkodieetit pois, löydä oma tapasi syödä terveellisesti

Tutkijat katsovat, että syömiskäyttäytymistä ohjaaviin tekijöihin voi vaikuttaa asenteiden, uskomusten ja odotusten kautta, koska ne ovat muuttuvampia kuin pysyvämpi persoonallisuuden piirre itsehillintä.

Tutkimukseen osallistui noin 850 varusmiestä, joiden ravitsemustietoja vertailtiin heti armeijan harmaisiin astumisen jälkeen ja uudestaan kahdeksan viikon kuluttua. Alussa varusmiehet kertoivat syövänsä hedelmiä ja vihanneksia keskimäärin kolmena päivänä ja pikaruokaa yhtenä päivänä viikossa.

Suunnittelu lisäsi kasviksia lautaselle, mutta ei vähentänyt varusmiesten pikaruuan syömistä. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että varusmiesten pikaruuan syöminen oli impulsiivisempaa kuin kasvisten popsiminen eikä suunnittelulla ja hyvillä aikomuksilla ollut siihen suurta valtaa.

Hyvin itseään hillitsevät varusmiehet uskoivat pystyvänsä syömään terveellisesti myös silloin, kun kohtasivat kielteisiä tunteita, väsymystä tai sosiaalista painetta.

Huonon itsehillinnän ja terveellisen ruuan pahalta maistumisen välillä huomattiiin yhteys. Varusmiehen kehno itsekontrolli oli myös yhteydessä näkemykseen, jossa terveellisen ruuan syöminen hankaloitti elämää ja rajoitti sosiaalisia tilanteita.

– Yksilön kannalta ruokavalion onnistuminen liittyy usein makuun tai sosiaalisiin tilanteisiin, toteaa tutkija Marja Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Nelli Hankonen vinkkaa, että elämäntapamuutokseen pyrkivän olisi löydettävä omaan elämään helposti mukautettavia tapoja syödä terveellisesti, koska pakkodieetit eivät johda pysyviin tuloksiin.

– Valita niitä itselle sopivia maukkaita reseptejä sen sijaan, että hampaat irvessä pyrkii ulkopuolelta asetettuihin, epämiellyttäviin ja massiiviin muutoksiin. Se ei johda kestäviin muutoksiin, painottaa Hakonen.

Helsingin yliopiston ja THL:n tutkijoiden tutkimus julkaistiin Annals of Behavioral Medicine -lehdessä.