1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Läksykoulu opettaa Kemin lapset oppimaan

Kemin kouluissa huomattiin, että läksyjen tekemättä jättäminen eriarvoistaa koululaisia. Ratkaisu löytyi läksykouluista, joissa lapsia opetetaan kotitehtävien tekoon.

Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Kemin kaupunki pyrkii vähentämään koululaisten eriarvoisuutta uudenlaisella läksykoululla. Viime syksystä lähtien Kemin kouluissa on järjestetty läksykouluja, joissa kotiltehtävien tekoa opetetaan lapsille yksilöllisten tavoitteiden avulla.

Toiminta sai alkunsa, kun kouluissa huomattiin joidenkin kotien vähäisen panostuksen koulunkäyntiin eriarvoistavan lapsia. Läksykoulujen kehittäjä, Sauvosaaren koulun rehtori Heli Veijola kertoo, että lasten itsenäisen oppimisen taidoissa on joskus hyvinkin suuria eroja.

– Joidenkin oppilaiden kanssa lähdettiin viime syksynä ihan siitä, että mitä tarvikkeita täytyy olla pöydällä, kun tehdään läksyjä ja missä läksyt tehdään. Se pakkaa kasaantumaan tietyille lapsille, että ei ole tehty läksyjä ja sitten ei ole kiva tulla kouluun.

Läksytaidoissa riittää opettelua

Läksykoulut on Veijolan mukaan tarkoitettu kaikille niille lapsille, joilla on ongelmia kotitehtävien tekemisessä. Tehtävien tekeämättä jättäminen tai "hutaisemalla" tekeminen on valitettavan yleistä, Veijola sanoo.

Joidenkin oppilaiden kanssa lähdettiin viime syksynä ihan siitä, että mitä tarvikkeita täytyy olla pöydällä, kun tehdään läksyjä.

Heli Veijola

– Tai sitten ei tiedetä, miten esimerkiksi biologian läksy luetaan eli luullaan, että riittää, kun jäljennetään vastaukset kirjasta tehtävävihkoon.

Läksykouluissa opetellaankin eri aineiden oppimista; kaikille ei esimerkiksi ole selvää se, että matematiikan läksyjä tehdään eri tavalla kuin yhteiskuntaopin tai englannin läksyjä.

– Oppimisen kannaltakin sillä on iso merkitys, koska läksyt ovat perinteisesti Suomessa olleet iso osa koululaisen työtä. Meillä on niin lyhyet koulupäivät, Veijola muistuttaa.

Läksykouluista hyviä kokemuksia

Läksykouluja järjestetään nyt opetus- ja kulttuurimisteriön myöntämän tasa-arvon edistämiseen tarkoitetun avustuksen turvin. Heli Veijolan mukaan tavoitteena on, että toiminta jatkuisi vielä ministeriön rahoituksen loputtuakin, jos kokemukset ovat hyviä.

Toistaiseksi kouluilta on tullut rohkaisevia viestejä: läksykoulut ovat olleet suosittuja ja lapset ovat saaneet onnistumisen tunteita. Veijola uskookin, että toiminnalle löydetään rahoitus vaikkapa kerhovaroista, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

– Sitä aivan näkee joistakin oppilaista, että askel on kevyt ja kirjat otetaan heti esille, kun läksyt ovat tehtyinä. Mutta annapas olla, jos läksyt eivät olekaan tehtynä ja vähän huonosti on valmistauduttu, niin se askelkin on vähän painavampi, kuvailee Veijola kokemuksiaan.