yle.fi-etusivu

Silmät eivät peilaa sielua vaan katsojan asenteita

Silmät ovat sielun peili, joista voi lukea myös, valehteleeko toinen – näin moni uskoo. Tulkinnassa on kuitenkin monta mutkaa. Primitiivireaktio tekee omia tepposiaan ja katsoja voi myös sekoittaa kasvojen ilmeet ja silmien muodon. Klassisen valehteluvilkaisun kanssa taas saa olla tarkkana jo pelkästään vasenkätisten vuoksi, sanoo psykologian professori.

ilmiöt
Silmä.
Arja Lento / Yle

Jopa se, mistä tunteita luetaan, vaihtelee eri puolilla, sanoo professori:

– Erityisesti suomalaiset ja aasialaiset lukevat tunteita enemmän silmien kuin suun alueelta. Amerikkalainen katsoo suusta, hymyileekö toinen – suomalainen katsoo, hymyilevätkö silmät, sanoo kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.

Millaisen mielikuvan ihmisen silmien pelkkä muoto sitten antaa, on sekin osin kulttuurisidonnaista. Länsimaalaisen näkökulmasta vinot silmät voivat antaa vihaisen, torjuvan tai viekkaan vaikutelman. Pyöreäsilmäinen taas voi näyttää itämaisen mielestä hölmöltä. Silloin pakkaa sekoittavat perustunteet, jopa tunneaivoista tuleva primitiivireaktio:

– Se on sellainen reaktio, joka tulee tyyliin 2-vuotiaalta...

Aikuisella reaktioiden pitäisi jo ohjautua aivokuorelta, mutta sotkua syntyy silti. Lonka muistuttaa, että ensireaktio kaikkiin erilaisiin ihmisiin on, että tässä on jotakin epäilyttävää.

– Se on hyvin syvällä ihmisessä olevaa, toiseuteen liittyvää kammoa. Siksi on hyvin vaarallista ruveta luokittelemaan ihmisiä sen mukaan, minkä muotoiset heidän silmänsä ovat. Se saattaa kertoa enemmän heidän etnisestä taustastaan kuin luonteestaan. Se tavallaan kertoo enemmän meidän omista peloistamme ja siitä, ettemme ole tottuneet sen näköisiin ihmisiin.

Samalla tavalla ihmismielessä menee joskus sekaisin se, onko kyseessä kasvojen ja kallon rakenne vai ilme. Lonka sanoo, että kun silmäluomet alkavat roikkua, ihmistä aletaan pitää tylsistyneenä ja apaattisena, vaikka kyse on vain silmäseudun lihasten roikkumisesta.

Kiinnostus laajentaa pupilleja, inhoärsyke kaventaa silmää

Isosilmäiseen liitetään sellaisia laatusanoja kuin avoin ja positiivinen. Pienisilmäinen taas on varautuneempi ja sulkeutunut. Luokittelulle on pohjansa:

On hyvin vaarallista ruveta luokittelemaan ihmisiä sen mukaan, minkä muotoiset heidän silmänsä ovat. Se tavallaan kertoo enemmän meidän omista peloistamme ja siitä, ettemme ole tottuneet sen näköisiin ihmisiin.

Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka

– Aivoissa on kaksi järjestelmää: lähestymis- ja suojautumisjärjestelmä, jotka voivat aktivoitua. Kun ihminen on avoin, utelias, ystävällinen tai kiinnostunut tai ihmettelevä, hänen silmänsä laajenevat. Koska ihminen on avoimempi ärsykkeille, silmät ovat valmiimpia ottamaan vastaan. Pupillien laajentuminen liittyy usein siihen: jos olet vaikka kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta tai kiiihottunut, pupillit laajenevat, Lonka havainnollistaa.

Jos taas vaikkapa inhottava ärsyke tai viha aktivoi torjuntajärjestelmän, se ilmenee silmien kaventumisena ja pupillien supistumisena, kun ihminen torjuu epämiellyttävää ärsykettä. Aukoton tämäkään selitys ei ole, koska osa ihmisistä myös nauraa silmät sirrillään, muistuttaa kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.

Varovaisuutta valehtelutulkinnan kanssa

Bill Clintonin vilkaisua yläoikealle seksisuhteesta valehdellessa pidetään klassisena esimerkkinä siitä, että tuo liike paljastaa valehtelun. Ihan näin yksioikoista se ei ole, vaan ylöspäin vilkaisu voi viitata myös siihen, että ihminen hakee asiaa muististaan tai mielikuvituksestaan. Toisaalta varovainen pitää olla, sillä ihmisten liikkeet voivat poiketa kätisyyden mukaan.

– Meillä on ihmisiä jotka on vasenkätisiä, ja joiden aivopuoliskot ovat järjestyneet eri tavalla. Suunta ei välttämättä kerro, valehteleeko ihminen vai hakeeko muististaan tietoa, sanoo Lonka.

Lisäksi kyse on mikrosekunnin liikkeestä tai ilmeestä, Lonka muistuttaa.

Flirttiä vai kuivat silmät?

Jotakin silmistä sentään voi päätellä: Amerikasta omaksuttu silmien pyörittely tai "taivaisiin luominen" kertoo epäuskosta. Varautuneisuudeksi tai estyneisyydeksi luetaan usein lattiaan katsominen – tämäkin voi kertoa siitä, ettei ihminen usko toisen puhetta.

Suunta ei välttämättä kerro, valehteleeko ihminen vai hakeeko muististaan tietoa.

Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka

– Jos joku alkaa valehdella, ei pystytä katsomaan häntä silmiin, koska on niin noloa, että joku valehtelee päin naamaa. Sitten ruvetaan katselemaan seinille tai omiin kenkiin - se on ehkä se puolustureaktio tällaisessa tilanteessa, kuvaa Lonka.

Silmien räpsyttely kuuluu flirttiin – mutta voi kertoa arkisesti myös vaikkapa kuivista silmistä. Niin sanotut tic-liikkeet tulkitaan joskus ahdistuneisuudeksi tai valehtelun merkiksi, mutta syynä voikin olla stressireaktio.

– Esimerkiksi valheenpaljastustestihän on siitä hankala, että siellä hermostuvat eniten kaikkein rehellisimmät ihmiset. He hermostuvat jo siitä, että joku ehkä ajattelee, että he saattaisivat valehdella. Kun taas kunnon psykopaatti valehtelee silmää räpäyttämättä eikä edes punastu, pamauttaa Lonka.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Paperittomat

Naiset, jotka eivät uskalla sanoa #metoo – Paperiton joutuu helposti seksuaalisen häirinnän kohteeksi

Luhanskin alue

Mitä Luhanskissa tapahtuu? Novaja Gazeta: Separatistialueen johtaja poistui Venäjälle

Hiilidioksidipäästöt

Päästötutkimuksen tiedoista ja motiiveista nousi väittely – Tutkija: Minulla on etiikka ja ammattitaito

Yleisurheilu

Ruotsalaisen yleisurheilijan kova väite: Joukkuekaveri raiskasi Helsingissä