Puhekyvyn menettänyt voi löytää sanat uudelleen terapialla

Tarvetta aikuisten puheterapialle on paljon, sillä siitä on apua monien eri sairauksien hoidossa. Ongelmana on kuitenkin se, että aikuisten kanssa työskenteleviä puheterapeutteja on liian vähän.

terveys
Mies saa puheterapiaa
Jari Savonen harjoittelee puheterapeutin kanssaYle / Tapio Termonen

59-vuotias Jari Savonen sai aivoinfarktin tammikuun puolivälin paikkeilla. Rytäkässä halvaantui ensin koko oikea puoli, mutta nopean hoidon ansiosta liikuntakyky palasi takaisin. Puhuminen ei kuitenkaan onnistu.

– Eeii, saa Jari Savolainen sanotuksi samalla kun puristelee päätää.

Kolmannes aivoinfarktipotilaista

Puheteratia on perinteisesti ajateltu alle kouluikäisten lasten ärrän ja ässän opetteluun. Nyt sitä saa yhä useampi aikuinen potilas, sillä väestön vanhentuessa esimerkiksi aivohalvausten esiintyvyys kasvaa.

– He ovat yksi iso ryhmä jotka tarvitsevat puheterapiaan, koska kolmanneksella potilaista saattaa olla puheeseen liittyviä häiriöitä, sanoo neurologi Juha-Matti Seppä Satakunnan keskussairaalasta.

Puheterapiasta on hyötyä myös muille ryhmille. Siitä voivat hyötyä esimerkiksi dementiaa, Parkinssonin tautia tai Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt.

– Se ei ole aina sitä että harjoitellaan puhumista. Se voi myös olla nielemiseen liittyvää ohjantaa tai ihan nielemisterapiaa, sanoo puheterapeutti Jenny Harmsen Porin perusturvasta.

Tekijöitä ei ole tarpeeksi

Kaikille tarvitseville puheterapiaa ei voida kuitenkaan antaa. Syy on yksinkertainen, tekijöitä ei ole. Työvoimapulaa on koko maassa ja erityisen paha se on Satakunnassa.

Nyt ei ole kysymys rahasta.

Neurologi Juha-Matti Seppä

– Tässä tilanteessa ei ole rahapulasta kysymys. On vaikeasti saatavissa puheterapiaa, vaikka ostomahdollisuuksia olisikin, neurologi Juha-Matti Seppä sanoo.

Jari Savonen kokee, että puheterapiasta on apua. Vaikka puhuminen ei vielä onnistu, hän innostuu, kun pohditaan puheterapian vaikutuksia.

– Jee, sanoo Jari Savonen molemmat peukut pystyssä.