Ukraina-chat: Länsi on tulkinnut Venäjää väärin

Neuvostoliiton hajottua Venäjä on ollut kuin sopeutumaton maahanmuuttaja demokraattisessa maailmassa, vertasi venäläistaustainen toimittaja Polina Kopylova Yle Uutisten Ukraina-chatissa maanantaina.

Ulkomaat
kaksi sotilasta avaa ovet Putinille
Vladimir Putin saapuu allekirjoittamaan sopimuksen Krimin liittämisestä Venäjään Kremlissä, Moskovassa 18. maaliskuuta.Sergei Ilnitsky / EPA

Venäjästä tuli demokratia Neuvostoliiton romahduksen jälkeen – tällä tavalla moni lännessä uskoi. Uusi Venäjä on demokraattisessa maailmassa kuitenkin uusi tulokas, jonka kotoutuminen ei olekaan sujunut kovin hyvin.

- Se ponnisteli jokin aikaa. Sitten alkoi paluu "mukavuusalueelle", "henkiselle kotimaalle", jossa elämän huonot puolet ovat tuttuja ja ennakoitavissa, venäläistaustainen toimittaja Polina Kopylova sanoi Yle Uutisten Ukraina-chatissa maanantaina. Hän on asunut pitkään Suomessa.

Kopylova on tavannut Suomessa paljon maahanmuuttajia, jotka ovat omaksuneet uuden kotimaansa tapoja, ”mutteivät muuttuneet sisällään juuri ollenkaan”. Tällaisessa tilanteessa Venäjä on hänen mielestään nyt.

Venäjä ei ole kuin "me"

Länsi-Euroopassa Venäjän viimeaikaiset toimet Ukrainassa ovat tulleet melkoisena yllätyksenä.

Monet turvallisuuspolitiikan asiantuntijatkaan eivät ole everstiluutnantti Jyri Raitasalon mukaan pitäneet sotilaallista konfliktia Europassa todennäköisenä.

Euroopassa on Raitasalon mukaan keskitytty siihen, että kaikki keskeiset toimijat saataisiin "pelaamaan samoilla säännöillä" kylmän sodan jälkeisessä turvallisuuspolitiikassa. Ukrainan kriisi toi sotilaalliset konfliktit hänen mukaansa takaisin eurooppalaiselle turvallisuusagendalle.

Suurin osa chat-vieraista kuitenkin uskoo, että Venäjän on täytynyt suunnitella Krimin miehitystä pidempään.

Kopylovan mukaan Venäjä ja EU ovat tulkinneet keskinäisen yhteistyönsä eri tavoin. Eurooppa näki Venäjässä vauhdikkaasti kehittyvän kumppanin, joka on "melkein kuin me".

– Venäjä taas ei tavoitellut kehitystä ja muutosta eurooppalaiseksi, vaan matki euroooppalaisia siinä, missä on tarvinnut, Kopylova arvioi.

Turvallisuuspolitiikassa puhutaan eri kieltä

Sekä Venäjän että Ukrainan poliitikoilla on vasta vähän kokemusta demokratiasta.

Talousasioissa idällä ja lännellä on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemen mukaan yhteinen kieli. Turvallisuuspolitiikka on kuitenkin toinen juttu.

– Ei ole yhteisesti jaettua sanastoa, jolla päästäisiin syvällisellä tasolla keskustelemaan, Pynnöniemi sanoo. – Yksi selitys tälle kriisille on se, että Putin huomasi aikansa yritettyään, ettei Venäjä pärjää voimassaolevilla säännöillä ja siksi sääntöjä on muutettava, arvelee bloggaaja Janne Riiheläinen.

Kopylovan mielestä Putin haikaileekin takaisin Neuvostoliiton aikaa.

– Se on ainoa tapa nähdä maailmaa, jonka kanssa hän on sinut - eikä Putin ole ainoa, Kopylova sanoo.