EU sekä kiristää että höllentää asemääräyksiä

Asemääräysten mahdollinen kiristyminen hermostuttaa alan harrastajia. EU:ssa pohditaan parhaillaan asemääräysten tiukentamista, mikä asekeräilijöiden mukaan voisi johtaa pistoolikieltoon. Deaktivoituja aseita koskevat määräykset saattavat sen sijaan jopa höllentyä.

Kotimaa
Jari Mäkinen
Pertti Huotari / Yle

Suomen Asehistoriallisessa Seurassa asemääräysten mahdollista kiristymistä seurataan tiiviisti. Asekeräily on jo nyt yksi tarkimmin säädeltyjä harrastuksia, eikä ihme. Esimerkiksi Iisalmesta löytyy yksityiskokoelma, jossa on runsaat 300 täysin toimintakuntoista asetta.

Aseet omistaa Suomen Asehistoriallisen Seuran puheenjohtaja Jari Mäkinen, jolla on lupa hankkia lähes kaikki Suomessa käytössä olleet sotilasaseet.

- Kaikki mahdolliset aseet paitsi raketinheittimet ja ohjusjärjestelmät, hän hymyilee.

Historiasta ja tekniikasta kiinnostunut Mäkinen aloitti oman harrastuksensa jo nelisenkymmentä vuotta sitten. Viranomaisten kannalta hänenlaisensa keräilijät eivät ole ongelma.

- Keräilijät, joilla on poliisihallituksen tai aikanaan lääninhallituksen myöntämä keräilijästatus, ovat asiallista sakkia, vakuuttaa sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivula.

- Keräilijöillä on aina keräilysuunnitelma, jota he noudattavat, ja säilytystilat ovat poliisin tarkastamia.

EU kiristää määräyksiä?

Nyt keräilijöiden tulevaisuus näyttää kuitenkin mustalta kuin ruuti. EU:ssa ollaan parhaillaan pohtimassa uutta ampuma-asedirektiiviä, joka aseharrastajien mielestä voisi johtaa jopa puoliautomaattisten aseiden kieltoon siviilikäytössä.

Asehistoriallista Seuraa johtava Mäkinen pitää ajatusta "aika hurjana".

- Meillä on Suomessa paljon puoliautomaattiaseita metsästyskäytössä, hän muistuttaa.

- Entä menevätkö kaikki pistoolit kiellettyjen listalle? Niistähän on suurin osa puoliautomaattisia.

EU höllentää määräyksiä?

Aivan oma lukunsa ovat deaktivoidut eli toimintakelvottomaksi tehdyt aseet. Keräilijät eivät niitä arvosta, mutta Mäkisenkin kokoelmasta niitä löytyy, kuten esimerkiksi sinko ja kranaatinheitin.

Laki ei edellytä todistusta aseen deaktivoinnista, vaikka poliisi on saattanut joissakin tapauksissa sitä vaatia. Jari Mäkisen mukaan tämä on näkynyt myös julkisuudessa.

- Se on näkynyt erilaisina ratsioina ja takavarikointeina ja aivan turhina oikeudenkäynteinä, hän sanoo.

- Olen ollut usein oikeudessa asiantuntijatodistajana. Valtio joutuu sitten korvaamaan, kun on syytetty syytöntä.

Myös deaktivointiin liittyviä määräyksiä pohditaan parhaillaan EU:ssa. Suomessa pidetäänkin mahdollisena, että yleiseurooppalainen ohjeistus saattaa tulevaisuudessa johtaa Suomessa voimassa olevien määräysten höllentymiseen. Nykyinen, poliisihallituksen vuonna 2010 antama deaktivointiohje, on jopa sisäministeriön poliisitarkastajan Seppo Sivulan mielestä tiukka.

- Se pilaa aseen ulkonäöllisesti, Sivula myöntää.

- Deaktivoinnissa se muistoarvo tai muu arvo, mikä aseella on ollut, kyllä aika lailla häviää.